HOK-ELANNON SAIRAUSKASSAN SÄÄNNÖT 1.1.2024 ALKAEN
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 §
Vakuutuskassan nimi on HOK-Elannon sairauskassa.
Kassan kotipaikka on Helsinki
2 §
Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.
Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021).
Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.
3 §
Kassassa tulee olla vähintään 300 vakuutettua.
TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSSUHDE
4 §
Kassan toimintapiirin muodostavat Helsingin Osuuskauppa Elantoon ja sen tytäryhtiöihin HOK-Elanto Liiketoiminta Oy ja HOK-Elanto Palvelu Oy, joita kaikkia näissä säännöissä kutsutaan osakkaaksi, työsuhteessa olevat henkilöt. Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja lyhytaikaiseksi.
Kassan vakuutettuja ovat kaikki toimintapiiriin kuuluvat henkilöt ja vakuutussuhde on pakollinen. Kassan hallituksen tehtävänä on todeta vakuutussuhteen edellytysten olemassaolo.
Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle lähetetään kassan säännöt joko sähköpostilla tai postitse. Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja sääntömuutoksista sairauskassan internet-sivuilla.
KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN
5 §
Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin.
Vakuutettu voidaan erottaa kassasta vain 19 §:n mukaisesti.
6 §
Osakas eroaa kassasta tekemällä kassalle kirjallisen eroamisilmoituksen vähintään kuusi kuukautta ennen eroamispäivää.
Osakasta ei voida erottaa kassasta.
7 §
Vakuutetulla tai osakkaalla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.
VAKUUTUSMAKSUT
8 §
Kassan vakuutetun vakuutusmaksu on 20,00 euroa kalenterikuukaudessa, ellei tämän pykälän 2. momentista muuta johdu.
Vakuutusmaksun perintä alkaa seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien, kun työsuhde on jatkunut 6 kuukautta. Vakuutusmaksu peritään täysimääräisesti niiltä kuukausilta, joilta työnantaja maksaa yhdeltä tai useammalta päivältä työ-, sairaus- tai loma-ajalta tahi lain tai työehtosopimuksen mukaan niihin verrattavalta ajalta palkkaa.
Osakkaan vakuutusmaksu on 40 prosenttia palveluksessaan olevien kassan vakuutettujen vakuutusmaksujen määrästä.
9 §
Osakas pidättää vakuutettujen vakuutusmaksun vakuutetun jäsenen palkasta palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusmaksun tilitys kassalle tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa.
Osakkaan vakuutusmaksu tilitetään kassalle vähintään kerran kuukaudessa.
10 §
Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 8 §:n 1. ja 3. momentissa mainittuja maksuja määräajaksi, korotuksen osalta kuitenkin enintään 25 prosentilla. Maksujen muutokselle on saatava ennen niiden toteuttamista osakkaan suostumus. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli 12 kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.
SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA
11 §
Vakuutetulla on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:
1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;
2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;
3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;
4) raskausrahaa ja erityisraskausrahaa sekä vanhempainrahaa ja vanhempainrahaa osittaisena;
5) ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.
12 §
Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.
13 §
Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.
LISÄETUUDET
14 §
Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia vakuutetulle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, vakuutetun terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 16 §:ssä tarkoitettu vähennys.
Kustannuksina korvataan:
- a) 70 prosenttia hallituksen hyväksymän lääkärin palkkiosta.
b) 70 prosenttia seuraavista maksuista: avosairaanhoidon lääkäripalveluista terveyskeskuksessa peritty muusta kuin hammashoidosta johtuva maksu, sairaalan poliklinikkamaksu sekä päiväkirurgiasta peritty maksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka; - 70 prosenttia seuraavista maksuista: sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muussa kuin psykiatrisessa toimintayksikössä annetusta lyhytaikaisesta hoidosta perittävän hoitopäivämaksun enimmäismäärään saakka. Korvausta suoritetaan enintään 60 vuorokaudelta saman sairauden johdosta;
- 70 prosenttia lääkärin määräämien lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden, niitä vastaavien tuotteiden ja perusvoiteiden kustannuksista silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu. Lääkkeistä saa korvauksen sen jälkeen, kun lääkekustannukset ylittävät sairausvakuutuslain mukaisen alkuomavastuun.
- 70 prosenttia hallituksen hyväksymän lääkärin määräämistä sairauden hoitamiseksi tai sen toteamiseksi tehtävistä laboratoriotutkimuksista, patologian alaan kuuluvista tutkimuksista näytteenottoineen sekä radiologisista tutkimuksista ja toimenpiteistä sekä fysioterapeutin antamasta hoidosta ja tutkimuksista ja valohoidosta. Magneettitutkimuksista voidaan maksaa korvausta vain erikoislääkärin lähetteellä;
- 70 prosenttia, enintään kuitenkin 280 euroa, lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinnasta edellyttäen, että vakuutettu on kuulunut sairauskassaan ennen ostopäivää vähintään vuoden ja että sairauskassan mahdollisesti aiemmin korvaamien silmälasien ostopäivästä on kulunut aikaa vähintään kaksi vuotta korvattavaksi anottujen silmälasien ostopäivään;
- 70 prosenttia hallituksen hyväksymän hammaslääkärin ja erikoishammasteknikon suorittamasta hoitotyöstä peritystä palkkiosta tai maksusta sekä suuhygienistin antamasta hoidosta yksityishammaslääkärin lähetteellä. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Kassan hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa tarkemmin määritellä, minkä laatuinen hammashoito kuuluu korvauksen piiriin. Lisäetuutena suoritettavan korvauksen määrä on enintään 900 euroa vakuutettua kohti kalenterivuodessa; sekä
- 70 prosenttia, enintään kuitenkin 120 euroa, lääkärin määräämien tukipohjallisten hinnasta edellyttäen, että sairauskassan mahdollisesti aiemmin korvaamien tukipohjallisten ostopäivästä on kulunut aikaa vähintään kaksi vuotta korvattavaksi anottujen tukipohjallisten ostopäivään.
- 70 prosenttia HOK-Elannon työterveyslääkärin määräämästä psykologin tai psykoterapeutin antamasta lyhytpsykoterapiasta. Lisäetuutena suoritettavan korvauksen määrä on enintään 800,00 euroa vakuutettua kohti kalenterivuodessa.
Kassan maksamat lisäetuudet voivat olla enintään 2 500 euroa vakuutettua kohti kalenterivuodelta.
15 §
Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että
1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ylläpitämään ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai
2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoitetussa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.
Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.
Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.
Edellä 14 §:n 2 momentin 5, 6, 7 ja 8 kohdassa mainittuja enimmäismääriä voidaan viimeistään joulukuussa pidettävän edustajiston kokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien edustajiston kokousvuoden kustannusten nousua vastaaviksi.
16 §
Edellä 14 - 15 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan vakuutetulla on oikeus saada korvausta muunkin lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen.
17 §
Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien sen jälkeen, kun työsuhde on jatkunut 6 kuukautta ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan vakuutusaikana syntyneitä kustannuksia. Sairaalahoidon korvaaminen lakkaa kuitenkin vasta 14 §:n 2
momentin 2 kohdassa mainitun enimmäisajan päättyessä taikka, jos vakuutettu siirtyy sitä ennen vanhuuseläkkeelle, vanhuuseläkkeen alkaessa, mikäli sairaalahoito on alkanut ennen vakuutussuhteen päättymistä.
LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET
18 §
Jos vakuutettu on poissa työstään jonkin muun syyn kuin sairauden vuoksi eikä saa tältä ajalta palkkaa, hänelle ei makseta näiden sääntöjen 14 §:n mukaista lisäetuutta. Raskausrahalle, erityisraskausrahalle, vanhempainrahalle tai osittaiselle vanhempainrahalle lähtevälle maksetaan lisäetuudet kolmelta (3) kuukaudelta, mikäli työnantajalle on syntynyt velvollisuus maksaa palkan ja sairausvakuutuslain mukaisen raskausrahan, erityisraskausrahan, vanhempainrahan tai osittaisen vanhempainrahan erotus. Lisäetuutta ei makseta raskausrahan, erityisraskausrahan, vanhempainrahan tai osittaisen vanhempainrahan ja hoitovapaan välissä pidettävän vuosiloman aikana, eikä hoitovapaan ja uuden vanhempainetuuden välissä pidettävän vuosiloman aikana, eikä jos vakituisesta työsuhteesta hoitovapaalla oleva tilapäisesti työskentelee hoitovapaan aikana.
19 §
Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut vääriä tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänet erottaa kassasta taikka hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan, kuin kassan hallitus katsoo, että olosuhteet ja vakuutettujen yhdenvertainen kohtelu huomioon ottaen on kohtuullista.
Sairauskassan hallitus voi evätä vakuutetulta määräajaksi oikeuden lisäetuuksiin, mikäli vakuutettu ei ole viipymättä maksukehotuksen saatuaan maksanut takaisin hänelle aiheettomasti maksettua lisäetuutta perimiskuluineen. Oikeus lisäetuuksiin voidaan evätä enintään (2) vuoden määräajaksi kerrallaan.
20 §
Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.
Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Mitä 2 momentissa on määrätty, sovelletaan myös, jos vakuutettu on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.
21 §
Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä, ketä lääkäriä, hammaslääkäriä tai 15 §:n 1 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta, apteekkia tai optikkoa on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.
Kassan vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.
Jos vakuutettu ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.
LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN
22 §
Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.
Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.
Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 6 luvun 8 §:n säännöksiä.
23 §
Näiden sääntöjen 14-15 §:n mukainen korvaus voidaan 16 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan vakuutetusta riippumattomasta syystä ja mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan muun lain kuin sairausvakuutuslain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.
24 §
Jos kassan vakuutettu on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.
Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen vakuutetun tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.
Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista.
MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN
25 §
Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen lähettämisestä.
Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Helsingin käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.
OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT
26 §
Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.
Vararahastoa tulee vuosittain kartuttaa vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.
Vararahastoa saadaan alentaa edustajiston kokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.
Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahaston määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.
27 §
Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.
Käyttörahastoa saadaan käyttää:
1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;
2) hallituksen harkinnan mukaan 14-15 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti; sekä
Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 20 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.
VASTUUVELKA
28 §
Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia maksamatta olevia korvausmääriä ja muita määriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.
TILINPÄÄTÖS
29 §
Kassan tilikausi on kalenterivuosi.
Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista edustajiston kokousta.
30 §
Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.
Kassassa ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.
TILINTARKASTUS
31 §
Kassalla on oltava yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastajaa. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.
Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.
32 §
Tilintarkastajan tulee hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastaa kassan tilinpäätös ja kirjanpito sekä hallinto ja antaa niistä kultakin tilikaudelta hallitukselle tilintarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista edustajiston kokousta.
EDUSTAJISTON KOKOUS
33 §
Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksena toimivalla edustajiston kokouksella. Vakuutetut ja osakkaat valitsevat keskuudestaan edustajiston jäsenet toimikaudeksi kerrallaan näiden sääntöjen liitteenä olevan vaalijärjestyksen mukaisesti. Sama henkilö ei saa olla samanaikaisesti sekä edustajiston jäsen että hallituksen jäsen tai varajäsen.
Edustajiston toimikausi on kolme kalenterivuotta.
Edustajiston kokous on pidettävä kassan kotipaikassa. Hallituksen erikseen päättäessä kokoukseen saa osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
34 §
Vakuutetut valitsevat edustajistoon ammattiryhmittäin vähintään 10 edustajaa ja yhtä monta varaedustajaa näiden sääntöjen liitteenä olevan vaalijärjestyksen mukaisesti. Ehdokkaana vaalissa voi olla ainoastaan kassan vakuutettu.
Kukin ammattiryhmä saa edustajistoon yhden edustajan alkavaa 500 vakuutettua kohden. Tarkasteluajankohtana pidetään kyseisen vaalivuoden syyskuun 30. päivän rekisteritietoja. Ammattiryhmillä tarkoitetaan erikseen vaalijärjestyksessä mainittuja ryhmiä.
Jos edustajistoon ei muutoin tule vähintään 10 vakuutettua, otetaan tarvittavat edustajat ja varaedustajat vaalin järjestäneistä ammattiryhmistä eniten ääniä saaneista.
35 §
Edustajiston kokouksessa on kullakin vakuutettujen edustajalla yksi ääni. Edustajiston jäsen ei voi olla kokouksessa edustettuna asiamiehen välityksellä. Kokouksessa ei saa käyttää avustajaa.
Osakkaat yhdessä edustavat kokouksessa äänimäärää, joka vastaa läsnäolevien vakuutettujen edustajien yhteistä äänimäärää.
Osakkaiden yhteinen äänimäärä jakaantuu kokouksessa osakkaiden kesken heidän palveluksessaan edellisen vuoden lopussa olleiden kassan vakuutettujen lukumäärän suhteessa.
36 §
Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista edustajiston kokousta, joista toinen pidetään viimeistään huhtikuussa ja toinen viimeistään joulukuussa.
Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa edustajiston kokouksessa:
1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2) päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta;
3) päätetään toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen yläjäämä tai alijäämä antaa aihetta
4) päätetään vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
5) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
Viimeistään joulukuussa pidettävässä edustajiston kokouksessa:
1) määrätään hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja edustajiston jäsenten kokouspalkkioista sekä tilintarkastajien palkkion perusteet;
2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
3) valitaan tilintarkastaja ja tarvittaessa varatilintarkastaja; sekä
4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
37 §
Ylimääräinen edustajiston kokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.
Ylimääräinen edustajiston kokous on niin ikään pidettävä, jos edustajiston kokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.
38 §
Kutsu edustajiston kokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen edustajiston kokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.
Edustajiston kokouksen kokouskutsu lähetetään postitse tai sähköpostilla edustajiston jäsenille ja osakkaalle. Kassan muut tiedotteet julkaistaan kassan kotisivuilla ja sähköisessä viestintäkanavassa sekä ilmoitetaan samalla osakkaalle.
39 §
Edustajiston kokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika ja -paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat.
Silloin, kun edustajiston kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa edustajiston jäsenten nähtävinä sekä asetettava kokouksessa nähtäväksi. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli edustajiston kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa,
Jos edustajiston kokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.
40 §
Edustajiston kokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.
Edustajiston kokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.
Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kolme neljäsosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.
41 §
Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa edustajiston kokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Edustajiston kokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen edustajiston kokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.
Vakuutetulla ja osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia edustajiston kokouksen käsiteltäväksi, jos tämä kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
42 §
Edustajiston kokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään paikalla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä äänestyksen tulos silloin, kun päätöksestä on äänestetty. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa tai muutoin vakuutettujen ja osakkaan nähtävänä. Osakkailla ja vakuutetuilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.
HALLITUS
43 §
Kassan hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä, joista kullakin tulee olla henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksen valitsee edustajiston kokous. Kassan vakuutettujen edustajat valitsevat kolme varsinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen. Osakas valitsee kolme varsinaista jäsentä varajäsenineen.
Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa joka vuosi yksi kassan vakuutettujen edustajien valitsema varsinainen jäsen varajäsenineen sekä yksi osakkaan valitsema varsinainen jäsen varajäsenineen.
Hallituksen jäsenelle, varajäsenelle ja toimitusjohtajalle maksetaan kokouspalkkio, jonka määrästä päättää edustajisto.
44 §
Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
1) valita ja erottaa toimitusjohtaja, kassan toimihenkilöt ja asiantuntijalääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;
2) antaa toimitusjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
3) vastata kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä;
4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta;
5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia toimitusjohtajalle tai kassan toimihenkilölle;;
6) kutsua koolle edustajiston kokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä
7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 49 §:n mukaisesti.
45 §
Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Edustajiston jäsen tai varajäsen, kassan toimitusjohtaja tai kassan toimihenkilö ei voi olla hallituksen jäsen eikä varajäsen.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on paikalla.
Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnäolevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.
Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.
46 §
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija.
Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Pöytäkirjaan on merkittävä:
1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä
4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.
TOIMITUSJOHTAJA
47 §
Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö ja eläkekassalain 4 luvun 13 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.
ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI
48 §
Kassalla tulee olla asiantuntijalääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana.
KASSAN NIMEN KIRJOITUS
49 §
Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.
VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO
50 §
Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuottavasti sekä maksuvalmius varmistaen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen.
Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa.
Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kassa ei saa antaa takausta.
OSAKKAAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN
51 §
Jos osakas haluaa muuttaa näissä säännöissä mainittuja osakasta koskevia velvoituksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.
Jos osakkaan antama vakuutuskassalain 2 luvun 3 §:ssä tarkoitettu pakollista jäsenyyttä koskeva suostumus peruutetaan, on se voimassa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle.
Saatuaan 1 tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi. Samoin on meneteltävä, jos osakas on tehnyt 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun eroamisilmoituksen.
SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN
52 §
Kassa ei voi sulautua tai jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.
LAKISÄÄTEINEN SELVITYSTILA JA PURKAMINEN
53 §
Kassan selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassanlain 9 luvussa säädetään.
Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava:
1) jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä seuraavan neljän seuraavan kuukauden aikana nousee edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään;
2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole katettu kahden seuraavan tilikauden aikana;
3) jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita ti vastuuvelan kattamista ja katteen eriyttämistä koskevia vaatimuksia
4) jos kaikki sen osakkaat lopettavat sen toimintansa, jonka piirissä vakuutetun henkilöt toimivat
5) jos säännöissä erikseen niin määrätään
6) jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi
54 §
Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan vakuutettuja.
Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi edustajiston kokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.
HOK-ELANNON SAIRAUSKASSAN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS
1 § VAKUUTETTUJEN VALITSEMAT EDUSTAJAT JA VAALIAIKA
Kassan sääntöjen 33 §:ssä mainitut vakuutettujen valitsemat edustajiston jäsenet ja varajäsenet valitaan eri ammattiryhmiin kuuluvien kassan vakuutettujen kesken toimeenpantavalla salaisella henkilövaalilla.
Ammattiryhmillä tarkoitetaan seuraavia ryhmiä:
- Kaupan toimialalla työskentelevät
- Ravintolatoimialalla työskentelevät
- Konttorilla työskentelevä henkilöstö
Jokaisesta edellä mainitusta ammattiryhmästä valitaan yksi edustajiston jäsen kutakin alkavaa 500 vakuutettua kohden ja yhtä monta varajäsentä. Ammattiryhmien vakuutettujen määrät todetaan vaalivuoden syyskuun viimeisenä päivänä voimassa olevan vakuutettujen rekisterin mukaan.
Jos edustajistoon ei muutoin tule vähintään kymmentä jäsentä, otetaan tarvittavat edustajiston jäsenet ja varajäsenet vaalin järjestäneistä ammattiryhmistä eniten ääniä saaneista. Edustajiston jäsen ja varajäsen valitaan aina samasta ammattiryhmästä.
Vaalit toimitetaan samanaikaisesti kaikissa ammattiryhmissä. Vaalit toimitetaan joka kolmas vuosi loka-marraskuussa hallituksen tarkemmin määräämänä ajankohtana. Edustajiston toimikausi alkaa vaalia seuraavan kalenterivuoden alkaessa ja kestää kolme kalenterivuotta.
2 § ÄÄNIOIKEUS
Edustajiston vaaleissa ovat äänioikeutettuja kaikki kassan vakuutetut.
Vakuutettu on äänioikeutettu siinä ammattiryhmässä, johon hän kassan vakuutettujen rekisteritietojen mukaan kuuluu. Epäselvissä tapauksissa kassan hallitus ratkaisee sen, mihin ammattiryhmään kukin vakuutettu kuuluu.
3 § VAALIKELPOISUUS
Vaalikelpoisia ovat kaikki kassan vakuutetut.
Vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole kassan palkattu toimihenkilö eikä HOK-Elanto konsernijohtoryhmän jäsen.
4 § VAALIELIMET
Vaalilautakuntana toimii kassan hallitus.
5 § EHDOKASASETTELU
Vaalilautakunta antaa ohjeet ajankohdasta, jolloin ehdokkaiden asettaminen on suoritettava.
Ehdokkaiksi voidaan asettaa ammattiryhmän piirissä työskentelevä vakuutettu, jota vähintään kolme (3) ao. ammattiryhmään kuuluvaa kassan vakuutettua on kirjallisesti ilmoittanut kannattavansa ehdokkaaksi. Ehdokasasettelu on saatettava vaalilautakunnalle tiedoksi edellisessä kappaleessa mainittuun ajankohtaan mennessä.
Jokainen edellä sanotulla tavalla esitetty vaalikelpoinen vakuutettu on hyväksyttävä ehdokkaaksi.
6 § VAALILAUTAKUNNAN VALMISTAVAT TOIMENPITEET
Vaalilautakunnan tulee tiedottaa kassan vakuutetuille, kuinka monta jäsentä edustajistoon ammattiryhmästä voidaan valita ja milloin ehdokkaat on asetettava ja asiakirjat toimitettava vaalilautakunnalle.
Ehdokasasetteluajan päätyttyä laatii vaalilautakunta kutakin ammattiryhmää varten ehdokaslistan vakuutettujen asettamista ehdokkaista.
Ehdokkaiden järjestys ehdokaslistalla määrätään arvalla. Arvonnassa ensimmäisen sijan saanut ehdokas saa numeron kaksi (2) ja sen jälkeen ehdokkaat numeroidaan juoksevalla numerolla arvontajärjestyksessä.
Ehdokaslistassa mainitaan ehdokkaan nimi, numero, ammatti ja työpaikka.
Jos jonkin ammattiryhmän vaalia varten hyväksytyissä ehdokaslistoissa mainittujen ehdokkaiden yhteismäärä on enintään sama kuin ammattiryhmistä valittavien edustajien lukumäärä, ei erityistä vaalitoimitusta panna toimeen siinä ammattiryhmässä. Vaalilautakunta varaa ehdokkaat asettaneille asiamiehille mahdollisuuden ilmoittaa ehdokkaiden varaehdokkaat.
Tämän jälkeen vaalilautakunta vahvistaa edellä mainitulla tavalla ilmoitetut henkilöt varsinaisiksi edustajiksi ja näiden varajäseniksi.
7 § ÄÄNESTYS
Äänestys tapahtuu 14 päivän aikana hallituksen määräämänä ajankohtana postiäänestyksenä tai sähköisesti vaalisalaisuutta noudattaen.
Ehdokaslista äänestysohjeineen, äänestyslippu, johon on merkitty ammattiryhmän tunniste, ja palautuskuori on lähetettävä suljetussa kirjekuoressa äänioikeutetulle kassan vakuutetulle vakuutettujen rekisterin mukaiseen toimipaikan osoitteeseen tai kotiosoitteeseen ennen äänestyksen alkamista.
Vakuutetuilla, joiden osoite ei ole tiedossa, tai jotka eivät muusta luotettavasti osoittamastaan syystä ole saaneet edellä mainittua äänestyslippua, on oikeus pyytää se vaalilautakunnalta riittävän ajoissa ennen äänestyksen päättymistä.
Ellei posti tavoita vastaanottajaa, palautetut vaalikirjeet säilytetään avaamattomina vaalilautakunnan hallussa vaalituloksen vahvistamiseen saakka.
Äänestäminen tapahtuu siten, että vakuutettu merkitsee äänestyslipussa olevaan ympyrään selvästi sen ehdokkaan numeron, jolle hän antaa äänensä. Äänestäjä ei saa tehdä äänestyslippuunsa muuta kuin edellä mainitun merkinnän.
Äänestyslippu on jätettävä suljetussa palautuskuoressa postin kuljetettavaksi niin hyvissä ajoin, että se ehtii perille vaalilautakunnalle viimeistään ennen vaalilautakunnan määräämää vaalin päättymisajankohtaa.
Äänestäminen hylätään, jos palautuskuori saapuu liian myöhään tai jos äänestyslipusta puuttuu ammattiryhmä.
8 § ÄÄNTEN LASKEMINEN
Vaalilautakunta nimeää äänten laskemista ja vaalin tuloksen määräämistä varten työryhmän.
Saapuneet palautuskuoret ja äänestysliput säilytetään lukituissa tiloissa.
Välittömästi äänestyksen päätyttyä suoritetaan äänten laskenta vaalilautakunnan määräämänä ajankohtana.
Jos palautuskuoressa on useampia äänestyslippuja, ne kaikki hylätään.
Äänestysliput lajitellaan ammattiryhmittäin.
Äänestyslippu on mitätön, jos
1) äänestyslipussa on merkitsemällä osoitettu useampi kuin yksi ehdokas;
2) ehdokaslistan numero on merkitty siten, että siitä ei täysin selvästi ilmene mitä ehdokasta se tarkoittaa;
3) äänestyslippuun on merkitty ehdokkaan numero, jota ei ole asianomaisessa ehdokaslistassa;
4) ehdokaslistan numero on merkitty muualle kuin sille varatulle paikalle;
5) äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki, taikka siihen on tehty muunlainen asiaan kuulumaton merkintä;
6) äänestyslippuna on käytetty muuta kuin vaalilautakunnalta saatua äänestyslippua.
Hyväksytyt äänestysliput järjestetään ammattiryhmittäin ehdokkaiden mukaan. Tämän jälkeen äänet lasketaan.
9 § VAALITULOKSEN MÄÄRITTÄMINEN JA TULOKSEN VAHVISTAMINEN
Vaalitulos vahvistetaan noudattaen seuraavia perusteita:
Kustakin ammattiryhmästä ehdokkaat tulevat valituiksi äänimääräjärjestyksessä. Ensin tulee valituksi se, joka on eniten saanut ääniä. Sen jälkeen äänimäärien suuruusjärjestyksessä niin monta ehdokasta, kuin ammattiryhmä saa jäseniä edustajistoon.
Kun edustajiston varsinaiset jäsenet kustakin ammattiryhmästä on valittu, tulevat äänimäärien suuruusjärjestyksessä samasta ammattiryhmästä seuraavat ehdokkaat nimettäviksi varalle.
Varajäseniksi nimetään kustakin ammattiryhmästä vastaava määrä ehdokkaita, kuin varsinaisia edustajiston jäseniä valittiin.
Jos äänimäärät käyvät tasan, ratkaisee arpa.
Vaalituloksen laskemisesta ja vahvistamisesta tehdään pöytäkirja, jossa on mainittu edustajiston jäseniksi ja varajäseniksivalitut henkilöt.
10 § TARKEMMAT VAALIOHJEET
Vaalilautakunta vahvistaa tarkemmat ohjeet vaalien toimeenpanoa varten.
11 § OSAKKAIDEN VALITSEMAT EDUSTAJAT
Kukin osakas valitsee kassan sääntöjen 33 §:ssä mainitut edustajansa sairauskassan edustajistoon oman päätöksentekokäytäntönsä mukaisesti. Osakas voi valita varsinaiselle edustajiston jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Sama henkilö voidaan valita useamman kuin yhden osakkaan edustajaksi. Osakkaan valinnoista tulee toimittaa tieto sairauskassan hallitukselle toimikauden alkamista edeltävän marraskuun loppuun mennessä.
Jos osakkaan valitsema varsinainen jäsen siirtyy pois kassan toimintapiiriin kuuluvan yrityksen palveluksesta tai varsinaisen jäsenen tehtävä tulee muutoin kesken toimikauden avoimeksi, siirtyy varajäsen varsinaiseksi jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Jos varajäsentä ei ole valittu tai varajäsen ei ole käytettävissä, osakas voi valita uuden edustajiston jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Siirtymäsäännös: Osakkaan vuonna 2023 valitsemien edustajien toimikausi päättyy 31.12.2024.