Kolme oluthanaa, niillä aloitettiin tarjonta kolmekymmentä vuotta sitten perustetussa HOK-Elannon ensimmäisessä oluthuoneessa, Hyvinkään William K:ssa. Kolmen hanaoluen lisäksi oluthuoneen valikoimaan kuului 12 pullo-olutta.
– Hanasta sai Tuborgia ja A-olutta, mutta kolmas oli sentään aika eksoottinen, sillä siinä oli Guinnessia, hymähtää oluthuoneessa vuonna 1990 aloittanut Petri Loponen, joka nykyään työskentelee Oluthuone Kaislan ravintolapäällikkönä.
Muutos nykyiseen valikoimaan on melkoinen: tänä päivänä Oluthuone Kaislan valikoimissa on viikoittain tarjolla yli 200 eri olutta.
– Siihen aikaan kaikki erikoisoluet tulivat vielä ulkomailta. Emme olisi arvanneet, että tilanne olisi parinkymmenen vuoden kuluttua päinvastainen, kertoo olutkulttuurin muutoksen urallaan nähnyt ravintolapäällikkö Vessu Juvonen Pasilan Oluthuone Ratamosta. Hän alkoi työskennellä oluiden parissa 1990-luvun loppupuolella.
Desilitroittain tarjoiltavat maisteluoluet kasvattavat suosiota
Samaan aikaan kun suomalaisten oluthuoneiden valikoima on laajentunut, on myös oluttietous lisääntynyt, tiskin molemmin puolin. Asiakkaat tietävät nykyään hyvinkin paljon oluista. Monella on kokemusta oman oluen valmistuksesta ja he etsivät oluthuoneista uusia makuelämyksiä.
Maistelu kiinnostaa yhä enemmän ja muun muassa desilitroittain ostettava olut on kasvattanut suosiotaan. Sellainen olisi ollut täysin vieras ilmiö vielä parikymmentä vuotta sitten, jolloin mitat olivat iso tai pieni tuoppi.
Käsillä on toinenkin murros: alkoholittomat oluet kasvattavat suosiotaan. Kaislassakin vaihtoehtoja on nykyään yli 10 ja lähiaikoina valikoimaan tulee myös alkoholiton hanaolut.
– Oluesta on tullut Suomessa yhä salonkikelpoisempaa ja arvostetumpaa, ja se on meillä täysin erikoisoluiden ja kotimaisen panimokulttuurin nousun ansiota, Pete Loponen kertoo.
Näin maistat olutta oikeaoppisesti:
– Ensin tarkastellaan väriä ja haistellaan
– Sitten maistetaan ja vedetään samalla suunpielestä vähän happea mukaan, pyöritellään olutta suussa, sillä kieli maistaa eri kohdissa eri asioita
– Lopuksi olut nielaistaan, sillä oluen viimeiset katkerot maistamme vasta kielen takaosassa
Oluttrendit tänään – ”Hapanoluet nousussa, klassikot pitävät pintansa”
- Oluista hapanoluet ovat nyt todella suosittuja. Niiden suosio lähti Suomessa nousuun noin vuosi sitten, eikä laskua näy. Ipat ovat vakiinnuttaneet suosionsa viime vuosina ja niitä osaavat tilata jo niin nuoremmat kuin iäkkäämmätkin asiakkaat.
- Klassikot pitävät pintansa, niin kuin vaikkapa maailman vanhin vaalea lager, tšekkiläinen Pilsner Urquell tai saksalainen Weihenstephaner, maailman vanhimman panimon vehnäolut.
- Kotimaiset pienpanimot ovat mullistaneet oluttarjonnan. Ja myös valinnan määrän, sillä pienissä suomalaispanimoissa valmistuu lähes 4500 erilaista olutta vuosittain. Osa jää hyvin lyhytikäisiksi, osa säilyy tuotannossa.
- Kun tarjonta jatkuvasti kasvaa, painottuu palvelun merkitys. Maistattelu on arkipäivää, samoin oluen valmistuksen salojen avaaminen asiakkaille. Ja muun muassa tuoreena tarjoiltavat real alet vaativat oluthuoneiden henkilökunnalta valveutuneisuutta, sillä niiden säilyvyyttä on jatkuvasti tarkkailtava.
- Olut taipuu nykyään hyvin moneen. Enää ei ole harvinaista, että erilaisia oluita suositellaan juomaksi läpi illallisen.
- Vaikka oluttarjonta muuttuu, oluthuoneiden tunnelma säilyy, samoin leppoisa ympäristö, oluen sosiaalinen ulottuvuus. Biletyksen sijaan oluthuoneiden kestovertoasiakkaat etsivät hetken levähdystaukoa vaikkapa ostosten jälkeen tai tuokiota kaveripiirin kesken.
HOK-Elannon ravintolat täyttävät tänä vuonna 30 vuotta ja juhlavuosi näkyy ravintoloissa syyskuun loppuun saakka.
Finnish Craft Beer Revolution (F.C.B.R.) ja suomalaisten panimoiden oluet, panimoesittelyt ja tastingit valloittavat oluthuoneet 1.-11.10.
Lisätietoja: ryhmäpäällikkö Petri Tuisku, HOK-Elanto ravintolatoimiala, petri.tuisku(at)sok.fi
