Ruokaa hyväntekeväisyyteen lahjoittavien S-ruokakauppojen määrä on kaksinkertaistunut reilun kahden vuoden aikana.
Yksi syy tuplaukseen on Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, joka päivitti elintarvikkeiden lahjoittamista koskevaa ohjeistusta vuonna 2013 ja teki tuotteiden lahjoittamisesta eteenpäin helpompaa.
Tällä hetkellä lähes 700 S-ryhmän markettia lahjoittaa ruokaa. Yhteistyökumppaneita on noin 400.
– Tärkeintä tässä työssä on, että lahjoitettu ruoka menee hyvään tarkoitukseen ja sellaisille henkilöille, jotka oikeasti tarvitsevat apua, vastuullisuusasiantuntija Senja Forsman S-ryhmän vähittäiskaupasta painottaa.
Lahjoittaminen on yhteiskuntavastuuta
Lahjoitettavan ruoan määrä riippuu alueesta ja myymälästä. Pienestä myymälästä lahjoitettavaa voi yhdellä hakukerralla olla kauppakassin verran, kun taas isossa Prismassa ruokaa voi kertyä muutaman rullakon verran.
– Tyypillisesti yhteistyökumppanit hakevat lahjoituselintarvikkeita pari kertaa viikossa. Sellaisiakin myymälöitä on, joista haetaan lähes joka päivä, Forsman kuvaa.
Yleisimmin lahjoitetaan hedelmiä ja vihanneksia, leipää, maitotaloustuotteita sekä teollisia elintarvikkeita kuten valmisruokaa.
– Myymättä jääneiden syömäkelpoisten elintarvikkeiden lahjoittaminen on kaupan kannalta järkevää. Se on yksi hävikinhallinnan keinoista, mutta kyse on myös yhteiskuntavastuustamme.
Lahjoittamalla halutaan auttaa ihmisiä
S-ryhmän osuuskaupoilla on erilaisia käytäntöjä ruoan lahjoittamiselle. Lue Pirkanmaan Osuuskaupan tarina ruoan lahjoittamisesta täältä.
Osuuskauppa Hämeenmaan alueen lähes kaikilla paikkakunnilla, joissa on ruokakauppa, on myös lahjoituskumppani. Kumppaneita on tällä hetkellä lähes 30 ja niistä suurin osa on seurakuntia tai työttömiä tukevia yhdistyksiä.
– Lahjoitamme hyväntekeväisyystoimijoiden kautta kuukausittain merkittävän määrän apua tarvitseville. Lahjoitamme ruokaa vain ihmisille, emme esimerkiksi eläinten ruoaksi tai yritystoiminnan tukemiseen, marketkaupan valikoima- ja kehityspäällikkö Niina Toivonen Osuuskauppa Hämeenmaalta kertoo.
Pienet kunnat kumppania vailla
Ruokaa lahjoittavilta kumppaneilta vaaditaan organisoitua toimintaa. Resurssien pitää olla kunnossa: millä ruoka haetaan, missä se säilytetään, mistä se jaetaan. Myös kylmäketju pitää varmistaa, jos jakaa kylmässä säilytettäviä elintarvikkeita.
Esimerkiksi Hämeenmaalla jokaisen hyväntekeväisyystoimijan kanssa tehdään sopimus, jossa on eritelty kumppaneiden velvoitteet.
Pääkaupunkiseudulla yhteistyökumppaneita ruoan jakamiseen on paljon, mutta pienemmillä paikkakunnilla ruoan lahjoittaminen voi olla monesta syystä hankalaa.
– Kaikilla paikkakunnilla ei ole potentiaalista kumppania tai sitten myymälät sijaitsevat niin syrjässä, etteivät lahjoittajatahojen ole järkevää hakea ruokaa. Yleensä kyse on pienistä myymälöistä ja lahjoitettavan ruoan määrä pieni, Niina Toivonen Hämeenmaalta kuvaa.
– Joissakin kunnissa myymälät etsivät itse aktiivisesti kumppaneita, kun taas isommissa kaupungeissa tilanne voi olla jopa toisin päin. Isoissa kaupungeissa lahjoitustoiminta on pidemmällä, Senja Forsman lisää.
