HOK-Elanto oikaisee Seura-lehden väitteet

Torstaina 1.9.2016 ilmestyneessä Seura-lehdessä ja tänään myös lehden verkkosivuilla julkaistussa laajassa artikkelissa ”Kolmen koplaus – vai normaalia liiketoimintaa” nostetaan esiin HOK-Elannon liiketoimintaan liittyviä väitteitä ja olettamuksia. Poliisi on kuitenkin todennut nämä väitteet aiheettomiksi ja perättömiksi.

Artikkelissa väitetään, että HOK-Elanto olisi vuonna 2013 maksanut perusteettomasti satojentuhansien eurojen korvauksia rakennusliike Skanska Talonrakennus Oy:lle siten, että Helsingin Työväenyhdistys HTY olisi hyötynyt niistä. Maksut koskevat kauppakeskus Kaaren urakan ”ryntäyskustannuksia”. Jutussa nostetaan esiin myös vuosien takainen HTY:n ja HOK-Elannon vuokrasopimus Sturenkatu 27 sijaitsevasta liikekiinteistöstä, minkä yhteydessä HOK-Elannon väitetään maksaneen HTY:lle vuokraa perusteettomasti.

Seura-lehden esittämät väitteet ryntäyskustannuksista nojaavat vahvasti Skanskan entisen työntekijän Pauli Karjalaisen tekemään tutkintapyyntöön. Helsingin poliisilaitos selvitti tapausta maaliskuussa 2016 päättääkseen onko asiassa syytä epäillä rikosta ja aloitetaanko tutkinta ylipäänsä.

Selvityksessään poliisi päätyi siihen, ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta, eikä varsinaisen poliisitutkinnan aloittamiselle löydy minkäänlaisia perusteita. Myös Sturenkadun vuokrasopimuksesta aikanaan tehty tutkintapyyntö oli poliisin mukaan aiheeton, eikä asiassa nähty syytä epäillä rikosta. Seura-lehden artikkelin mukaan ”HOK-Elanto kiisti olevansa uhri, joten jutun tutkimiselle ei ollut edellytyksiä”. Väite on täysin väärä, koska HOK-Elantoa ei edes kuultu asiassa.

Seura-lehti väittää jopa artikkelin ingressissä, että ”HOK-Elanto maksoi rakennusliike Skanskalle satojatuhansia euroja Helsingin Työväenyhdistyksen laskuja”. Tällaisia laskuja ei maksettu, vaan laskut maksettiin ryntäyskuluina Skanskalle. Väite toistuu myös artikkelin tekstissä, jossa HOK-Elannon väitetään maksaneen ”Skanskalle satojentuhansien eurojen kipurahat tai ylimääräiset ”S-bonukset”. Lehti sanoo väitteen pohjautuvan Keskusrikospoliisille tehtyyn tutkintapyyntöön, mutta lukijalle ei kuitenkaan tuoda riittävän selvästi esille, että poliisi on todennut tutkintapyynnön aiheettomaksi.

Toisin kuin jutussa väitetään, Skanskalle maksetuilla ryntäyskustannuksilla on ollut vahva liiketaloudellinen perusta. Viiveet kauppakeskus Kaaren urakassa uhkasivat myöhästyttää kauppakeskuksen valmistumista alkuperäisessä aikataulussa, mikä olisi aiheuttanut HOK-Elannolle noin puolen miljoonan euron tappiot vuokranmenetyksissä.  Sen lisäksi useille kymmenille kauppakeskukseen tuleville vuokralaisille olisi koitunut merkittäviä vahinkoja.

Maksamalla ryntäyskustannukset HOK-Elanto halusi varmistaa kauppakeskus Kaaren valmistumisen aikataulussaan. Kustannusten maksulla ei ole mitään tekemistä Skanskan ja Helsingin Työväenyhdistys ry:n välisten riitojen tai niiden sovittelemisen kanssa.

Myös Sturenkadun liiketilan vuokraaminen oli HOK-Elannolle liiketaloudellisesti tärkeää. Vuoden 2005 lopussa Alepan vuokrasopimus oli päättymässä. Liikehuoneiston omistaja HTY neuvotteli samanaikaisesti tämän Alepan ja sen viereisen tyhjän liiketilan vuokraamista yhtenä kokonaisuutena HOK-Elannon kilpailijalle.  HTY tarjosi myös HOK-Elannolle samaa mahdollisuutta eli vuokrata Alepa ja viereinen tyhjä liiketila yhdessä.

HOK-Elannon laskelmien mukaan kilpailijan isompi yksikkö tällä paikalla olisi vaikuttanut myös HOK-Elannon muihin toimipaikkoihin lähialueella.  Kokonaisliiketaloudellisesti isomman liiketilan vuokraus oli perusteltu. Päätös tehtiin aikana, jolloin kauppojen aukiololainsäädäntöä pohdittiin ja varauduttiin laajennukseen, mikäli pidemmät aukiolot isoimmissa myymälöissä toteutuisivat. Tarkoitus oli vuokrata tila edelleen, mutta alivuokralaista siihen ei löytynyt. Sopimus purettiin vuonna 2009, jolloin myös laki alle 400 m² kauppojen vapaammasta aukiolosta oli säädetty.

Seura-lehden artikkeli nostaa myös esille Vantaan entistä kaupunginjohtajaa koskevan oikeusprosessin ja HOK-Elannon entistä työntekijää koskevan prosessin. Artikkeli vihjaa näiden prosessien kertovan epäselvyyksistä HOK-Elannon liiketoiminnassa. Artikkelissa kirjoitetaan esimerkiksi, että ”viime vuosina HOK-Elannon rakennushankkeiden ympärillä on ollut monenlaista sotkua”.

Artikkelissa annettu kuva on pahantahtoinen ja väärä. HOK-Elantoa tai ketään sen nykyisistä työntekijöistä ei epäillä kyseisissä tutkinnoissa. HOK-Elanto on näissä prosesseissa asianomistaja eli vahingon kärsijä.

Seura-lehden artikkeli heijastelee selvästi käytettyjen lähteiden omia intressejä. Monipuolisemmat lähteet, lähdekritiikki ja hyvän journalismin edellyttämä väitteiden kohteen kuuleminen olisivat tuottaneet parempaa journalismia. Nyt sellaista ei syntynyt, vaan lehti julkaisi kuusi sivua vihjailuja, jotka perustuivat jo kertaalleen aiheettomiksi todettuihin tutkintapyyntöihin.

Ralf Nyberg
tiedotuspäällikkö

HOK-Elanto