Eniten hävikkiuhan alta pelastetaan muun muassa pakattuja kala- ja lihatuotteita, kuten lohifileetä tai jauhelihaa, sekä paistopistetuotteita, kuten riisipiirakoita, croissanteja ja lihapasteijoita. Illan tupla-ale on pääkaupunkiseudulla muuta Suomea suositumpaa.
”Alelaputetun ruoan ostajahan on arjen sankari, joka tekee päivittäin hävikistä hyvikkiä. Voimme vähentää yhdessä asiakkaidemme kanssa ruokahävikkiä. Hukkaan heitetyssä ruoassa menisi hukkaan koko panos tuotannosta kuljettamiseen ja syntyisi turhaan ympäristökuormitusta”, sanoo vastuullisuuspäällikkö Satu Kattilamäki HOK-Elannosta.
”Osalle asiakkaista hävikkituotteista tulee kuin peli ja illan ateria määräytyy sen mukaan, mitä tuotteita ostoskoriin päätyy. Aikaisemmin punalaputettuja tuotteita saatettiin sujauttaa ostoskoriin hiukan peitellen, mutta asenne on onneksi muuttunut. Hävikkituotteet kiinnostavat kaikkia asiakasryhmiä ja monelle punalaputetun ostaminen on myös ekoteko”, vahvistaa marketpäällikkö Nina Mustonen S-market Vallilasta.
Pääkaupunkiseudulla ilta-ale muuta Suomea suositumpaa – idea syntyi henkilöstöltä
Hävikkiuhan alla olevien tuotteiden alelaputus alkoi S-ryhmässä lähes 15 vuotta sitten. Kolmenkymmenen prosentin alennuksen rinnalla otettiin käyttöön tuplattu -60 prosentin ilta-ale vuonna 2015. Pääkaupunkiseudulla illan ”hyvikki hourit” näyttävätkin olevan muuta Suomea suositumpaa. HOK-Elannon alueella myydään punalaputettuja tuotteita illan ja yön tunteina keskimäärin enemmän kuin muualla Suomessa, mikä johtuu myös laajoista aukioloajoista ja helposti saavutettavissa olevista myymälöistä.
Idea illan tupla-aleen sai alkunsa Alepan henkilöstöpalaverista. Henkilöstön esiin nostamasta huolesta jalostui pilotti, joka osoitti pian, että illan tupla-ale vähentää poisheittohävikkiä ja parantaa asiakastyytyväisyyttä. Korotettu ilta-ale on käytössä klo 21 alkaen aina puoleen yöhön saakka myymälän aukioloaikojen mukaan.
Kaupassa jokainen hävikkigramma tilastoidaan – tavoitteena hävikin puolittaminen
Punalaput ovat yksi kuluttajille näkyvin hävikkitalkoiden muoto, mutta tärkein työ hävikinhillintään tehdään jo paljon ennen tuotteiden saapumista kauppaan.
”Tärkeintä on menekin ennustaminen datan kautta eli tilataan tuotteita sen verran, mitä myydään. Tämä on jatkuvaa tasapainoilua. Jokainen hävikkiin kirjattu gramma tilastoidaan, jotta tiedämme mistä hävikkiä syntyy. Kaupassa hävikkitalkoot ovat jokapäiväistä arkea ja haluamme kannustaa myös asiakkaitamme kiinnittämään huomiota ruokahävikkiin”, sanoo Kattilamäki.
S-ryhmän tavoitteena on mennä kohti hävikin puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Koko S-ryhmän tasolla markettien ruokahävikki on vähentynyt 21 prosenttia viimeisen kuuden vuoden aikana.
Syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan Suomessa koko elintarvikeketjussa 10-15 prosenttia. Ruokahävikkiä syntyy eniten kotitalouksissa. Pitäisikö kotonakin ottaa käyttöön punalappu?
”Kaupassa on käytössä first in first out -menetelmä eli aloita vanhimmasta päästä. Sama vanha viisaus pätee kotikeittiössäkin eli suosi ensimmäisenä hävikkiuhan alla olevia tuotteita. Itse kirjoitan kotona kalenteriini tai post it -lapulle, mitä on jääkaapissa tai pakkasessa hyödynnettävissä ja näin muistan ostaa tarvittavat lisukkeet”, vinkkaa S-market Vallilan marketpäällikkö Nina Mustonen.
Tiesitkö tämän alelaputusta ruoasta?
- Hävikkiuhan alla olevien tuotteiden alelaputus alkoi lähes 15 vuotta sitten ja -30 % alennuksen rinnalla otettiin käyttöön korotettu -60 prosentin ilta-alekäytäntö vuonna 2015.
- Alelaputus on herättänyt kiinnostusta maailmalla ruokahävikin torjunnan keinona. New York Times kävi tutustumassa helsinkiläisessä S-market Vallilassa alelaputukseen ja ruokatuotteiden ”happy houriin” vuonna 2019 yhtenä ratkaisuna taklata ruokahävikkiä. Ratkaisusta innostuivat myös eurooppalaiset mediat.
- Uusi askel ylijäämätuotteiden hyödyntämiseen on käytössä Helsingin Sokoksen S-marketissa, jossa iso osa hävikkiuhanalaisista tuotteista kerätään yläkerran Happy Farmer -ravintolan keittiön raaka-aineiksi.
- HOK-Elannon myymälöistä luovutetaan myynnistä poistettuja tuotteita yli 80 erilaiselle ruoka-aputoimijalle ja nuorisotaloille.
Lisätiedot: Satu Kattilamäki, vastuullisuuspäällikkö, satu.kattilamaki(at)sok.fi
