Viime vuosisadan alussa Helsinki oli vajaan 80 000 asukkaan kaupunki.  Ahtaissa hellahuoneissa majaili keskimäärin viisi henkeä asuntoa kohti.  Teollistuminen antoi lupauksia paremmasta ja kaupunki veti puoleensa leveämmän leivän toivossa yhä enemmän väkeä.

Ahtaissa asunnoissa ei ollut tilaa valmistaa tai säilyttää ruokaa, joten leivän merkitys korostui. Leipurit ja kaupat käyttivät tilannetta hyväkseen ja myivät heikkolaatuisia tuotteita kovaan hintaan.

Lokakuun 15. päivänä 1905 kuluttajat liittyivät yhteen perustaakseen Helsinkiin oman osuuskunnan, jonka oli määrä leipoa puhdasta leipää ja myydä tuotteita kohtuuhintaan kasvavalle väestölle. Elannon leipomo valmistui vuonna 1907 ja se lunasti heti paikkansa kaupunkilaisten keskuudessa.

Elettiin aikaa, jolloin yhteiskunnalliset ristiriidat jakoivat kansakuntaa monin tavoin. Osuustoimintakaan ei välttynyt riidoilta vaan jakautui kahteen leiriin. Elannon ja SOK:n tiet erkanivat 1916. SOK:n osuuskauppaliikkeessä oli Elannon erottamisen jälkeen pääkaupungissa hetkellinen tyhjö, kunnes Helsingin Osuuskauppa perustettiin 1919. Elanto Ja HOK olivat sen jälkeen toistensa kilpailijoita yli kahdeksan vuosikymmenen ajan.

Itsenäisyyden alkuaikana Elanto jatkoi kasvuaan ja avasi yhä useampia myymälöitä ja kahviloita. Myytävien tuotteiden varmistamiseksi perustettiin omia tuotantolaitoksia, kuten meijeri (1912), kahvipaahtimo (1913), kaljatehdas (1918) ja teknokemiallinen tehdas (1922). Vuonna 1924 valmistui uusi, entistä suurempi leipätehdas, jonka tiloissa oli myös oma mylly.

Raittiusaate ohjasi Elannossa monia ratkaisuja.  1920-luvun hallituksen pöytäkirjoista voi lukea seikkaperäistä keskustelua osuuskunnan kaljatehtaan suosikkituotteen, Pöytäkaljan, alkoholipitoisuuden ylärajasta. Juoma oli sinänsä hyvä ja säilyvä vaihtoehto aikana, jolloin jääkaappeja ei vielä ollut kodeissa.  Elanto pidättäytyi anniskelutoiminnasta aina vuoteen 1965.

HOK avasi ensimmäiset ravintolansa jo 1920-luvun lopulla. Kieltolain päättyminen vuonna 1932 merkitsi osuuskaupalle vahvaa kasvua. Lasipalatsiin avattiin yli tuhannen hengen ravintola. Seuraava askel oli hotellin ja tavaratalon rakentaminen vastapäiselle tontille Helsingin ydinkeskustaan.

Maailmansota keskeytti rakennustyöt ja viivästystä tuli sotaa seuranneesta pula-ajasta. Olympiavuonna päästiin kuitenkin avaamaan kaupungin uudessa maamerkissä Hotelli Vaakuna, Sokos-tavaratalo ja 1 250-paikkainen ravintola, joka kansan suussa sai nimen Hehtaari-Hokki.

1970-luvulle tultaessa HOK keskittyi yhä tiiviimmin hotelli- ja ravintolatoimintaan, Elanto taas  hypermarketien kehittämiseen. Molemmilla alkoi olla vaikeuksia säilyttää kannattavuus yhä rönsyilevämmässä toiminnassaan. Taloutta paikattiin muun muassa myymällä kiinteistöjä ja tuotantolaitoksia.

S-ryhmässä talouden ryhtiliike alkoi 1980-luvun lopulla, jolloin voimavarat keskitettiin päivittäistavarakauppaan, ketjumaiseen toimintaan ja logistiikkaan. Elanto kulki kivuliaamman tien yrityssaneerauksen kautta, mutta nousi samoilla eväillä ahdingosta vuoteen 2001 mennessä. Tulevaisuutta pohtiessaan HOK:n ja Elannon katseet kohtasivat  osuustoiminnallisten voimien yhdistämiseksi. Helsingin Osuuskauppa Elanto aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa.

Nyt  HOK-Elanto on Suomen laajimmin omistettu yritys. Pitkä historia on voimavara, kun se on opettanut seuraamaan aikaansa.  Pääkaupunkiseudun osuuskauppa liikkuu edelleen ketterästi!

 

Lisää historiatietoja? HOK-Elannon pitkä historia