Osuusliike Elanto ja Helsingin Osuuskauppa syntyvät kansainvälisen osuustoiminnan suomalaisina versioina 1900-luvun alussa. Taustalla ovat siirtyminen agraariyhteiskunnasta teollisuuteen ja kaupankäyntiin sekä muuttoliike maalta kaupunkeihin.

1900–10:
Osuuskauppojen määrän nopeasti kasvaessa havaittiin tarve yhteistyöhön. Vuonna 1904 perustetaan Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK hoitamaan yhteisostoja, neuvontaa ja ohjausta.
Helsingin ensimmäinen merkittävä osuuskauppa on Elanto. Se syntyy lokakuussa 1905, kun irtisanotut leipomotyöntekijät alkavat puuhata omaa tuotantolaitosta. Vetoapua tulee Pellervo-seurasta ja tietotaitoa yliopistosta. Tuotanto-osuuskunnaksi suunniteltu yhteenliittymä laajenee kulutusosuuskunnaksi. Vuonna 1907 valmistuu Elannon ensimmäinen leipomo, avataan ensimmäiset leipämyymälät ja kahvilat – ja hankitaan ensimmäinen auto.

1910–20:
Maailma kuohuu ja Suomi sen mukana. Ristiriidat työväestön ja maanomistajien kesken vahvistuvat. Työväenosuuskaupat perustavat omaksi tukkuliikkeekseen Suomen Osuustukkukauppa OTK:n v. 1917. Sen rinnalle muotoutuu aatteellinen yhteistoimintajärjestö Kulutusosuuskuntien Keskusliitto. Elanto liittyy OTK:n jäseneksi. Se ei koskaan eroa SOK:sta, mutta katsotaan ennen pitkää siitä eronneeksi.

Osuusliike Elanto kasvaa runsaassa kymmenessä vuodessa vahvaksi toimijaksi. Vuonna 1915 sen johtoon nousee nuori juristi, sosialidemokraatti Väinö Tanner, joka haistaa maailmansodan vaikutukset sekä kaupankäyntiin että kiinteistöbisnekseen. Elanto hankkii tontteja ja kiinteistöjä yli oman tarpeen: tulevaisuuden varalle ja sijoitusmielessä.

Poliittinen suuntataistelu maassa kiihtyy. Tanner korostaa, että pääkaupunkiseudun asukkaat laidasta laitaan ovat tervetulleita Elantoon sekä asiakkaiksi että hallintoon.
Kaikille helsinkiläisille tannerilainen osuustoimintamalli ei riitä. Suomenmieliset porvarit arkkitehti Jalmari Kekkosen johdolla ryhtyvät puuhaamaan omaa, SOK:hon sitoutuvaa osuuskauppaa. Helsingin Osuuskaupan perustava kokous on tammikuussa 1919. Samana vuonna avataan myymälät Katajanokalla ja Etelä-Esplanadilla.

1920–30:
Elannon pääjohtaja nousee sekä valtakunnanpolitiikassa (mm. pää- ja ulkoministeriksi, presidentin sijaiseksi ja presidenttiehdokkaaksi) että pääkaupungin elintarvike- ja vähittäiskauppabisneksessä. Osuuskunta rakentaa uuden pääkonttorin Kaikukadulle, avaa uusia liikkeitä ja uusii makkara- ja virvoitusjuomatehtaansa. Leipätuotanto turvataan uudella leipomolla ja omalla myllyllä. Tanner luo omistamisen ideologian: myymälät ja tuotantolaitokset toimivat Elannon omissa kiinteistöissä.

HOK:n puolelle ei yhtä vahvaa johtajaa ja visionääriä osu. Sen sijaan HOK korostaa joukkovoimaa ja jäsenten uskollisuutta. Se kasvaa voimakkaasti ja sen toimiala laajenee. Siirtomaatavaramyymälöiden rinnalle nousee liha-, leipä- ja maitomyymälöitä, vaatetusliikkeitä (?) ja leipomo. Vuonna 1929 Mannerheimintien ja nykyisen Runeberginkadun kulmaan valmistuu keskustoimitalo, johon sijoittuu myymälöiden lisäksi ensimmäinen anniskeluravintola. Anniskelupaikoista ja ravintoloista tulee HOK:n rahasampo alkoholiin kielteisesti suhtautuvan suuren Elannon varjossa.

1930–40:
Vuonna 1932 HOK saa ensimmäisen pitkäaikaisen toimitusjohtajan. Ekonomi Lauri Koskivaara pysyy talon ohjaimissa seuraavat 30 vuotta.
Anniskelupaikkojen lisäksi HOK keskittyy vähittäiskaupassa siirtomaatavaroihin, vihanneksiin ja hedelmiin. Vuonna 1936 pääkaupungin sydämessä, tilapäiseksi tarkoitetussa Lasipalatsissa, avataan ravintola, jonne mahtuu ennätykselliset tuhat asiakasta.

Sokos-tavaratalo rakennetaan kaupungin keskustaan. Sodan takia talo kääritään kuitenkin pakettiin, jonka purkaminen vie useita vuosia.

1940–50:
HOK:n elintarvikeliikkeissä myynti laskee. Ravintoloissa kuitenkin riittää kävijöitä. Liiketoiminta keskustan Sokos-talossa käynnistyy vähitellen sodan jälkeen. Uusi, peräti 1250-paikkainen ravintola, sijoitetaan toiseen kerrokseen. Se saa kansan suussa lempinimen Hehtaarihokki.

1950–60:
Sokos-tavaratalo valmistuu lopullisesti olympiavuonna 1952 SOK:n ja sen helsinkiläisten osuuskauppojen HOK:n ja Varubodenin yhteisyrityksenä. Merkittävä osa sitä on hotelli Vaakuna, Suomen suurin alallaan.

Elannon ensimmäinen pikamyymälä avataan vuonna 1951 ja HOK:n ensimmäinen itsepalvelumyymälä vuonna 1956. Muita uutuuksia kuluttajille ovat muovikassit, maitotölkit ja viimeinen myyntipäivä leipätuotteille.

Sodasta toipuva Suomi rakentaa ja kuluttaa. HOK ja Elanto vastaavat kysyntään perustamalla myymälöitä toisensa perään; kaupungeissa jokaiseen kaupunginosaan, maaseudulla jokaiseen kylään ja kumpaankin kaksittain ??.

1960–70:
Helsinki kasvaa edelleen voimakkaasti. HOK-perheeseen liittyy huoltoasema, kampaamo, kirjakauppa ja hautaustoimisto. Merihotelli on iso, mutta riskitön hankinta; hotellibisnes on osuuskaupalle tuttua jo reilun vuosikymmenen takaa.

Elannon johto kokee täysremontin. Pääjohtajaksi nimitetään Ylermi Runko ja johtoryhmän keski-ikä laskee 55 vuodesta 38:aan.

Runko keskittää tarmonsa vähittäiskauppaan. Pikamyymälöiden määrä nousee nopeasti 50:een ja saman tien sataan. Kaikkiaan myymälöitä on Elannon historian ennätysmäärä 578. Päälle tulevat vielä 29 ravintolaa, muiden muassa Fennia ja Kappeli.

Kuluttajien tottumukset muuttuvat. Elanto myy leipäänsä, vaikka kuluttajat kysyvät jo jotain muutakin.

1970–80:
HOK:n toimitusjohtaja Armas Tasa (1969-75) vie liikkeensä yhä selvemmin hotelli- ja ravintolabisnekseen. Hotelli Helsinki, Torni, Hesperia, Olympia ja Klaus Kurki nostavat HOK:n alansa ylivoimaiseksi toimijaksi Helsingissä ja kakkoseksi koko maassa. Erityisesti vuonna 1972 rakennettu Hesperia on HOK:lle todellinen kultamuna.

Hotellit ja ravintolat kannattavat mutta päivittäistavarakauppa ui syvällä. HOK tarvitsee vuodesta toiseen keskusliikkeen tilinpäätöstukea.

Elannon pää pysyy kiinteistöomaisuuden ansiosta pinnalla, mutta perusbisnes pyörii tappiolla. Edes Kannelmäen ja Leppävaaran uudet Maxi-hypermarketit eivät muuta kokonaisuutta.

1980–85:
Raskas teollisuus ja kannattamattomat osuuskaupat ovat ajaneet OTK:n kriisin partaalle. Pitkäaikaiset vastuunkantajat väistyvät, ja valta keskittyy uudelle pääjohtajalle Eero Rantalalle, joka panee tuulemaan saman tien. E-osuusliikkeet fuusioidaan OTK:hon, josta muodostuu EKA. Painostuksesta huolimatta Elanto päättää pysyä itsenäisenä.

SOK:ssa ja HOK:ssa edessä ovat välttämättömät saneeraukset. Saneeraajan tehtäviin on vähän halukkaita. SOK löytää Wihuri-yhtymästä Juhani Pesosen ja HOK SOK:n (?) johtokunnasta Pentti Pasurin.

Porvarilliset ja työväen osuuskaupat ovat tähän asti rinta rinnan kasvaneet ja sittemmin köyhtyneet. Nyt strategiat alkavat erota toisistaan.

Yksin omista asioistaan päättävä Elanto on voimansa tunnossa ja hankkii runsaasti aivan uutta liiketoimintaa: Tasokaluste ja Koti-idea tuovat valikoimaan huonekaluja, Koneveljet kodinkoneita ja Pizzeria Nr 1 pizzoja.

HOK:lla ei ole kassassaan yhtään ylimääräistä markkaa. Uusi toimitusjohtaja Pentti Pasuri tietää, että talouden tervehdyttäminen edellyttää kannattamattomien toimipaikkojen karsimista. Ensimmäisenä lähtee surullisenkuuluisa Korpilampi ja sitten 130 pientä myymälää. Hotellibisnes Helsingin keskustassa pysyy tuottavana ja siihen investoidaan.

Elannon ja HOK:n strategiset erot näkyvät myös liikepaikoissa. Elanto jatkaa Tannerin perinnettä ja haluaa toimia omistamissaan tiloissa, HOK toimii vuokratiloissa ja suuntaa varoja perusliiketoimintaan.

Talouden matokuuri alkaa purra sekä SOK:ssa että HOK:ssa. Vuonna 1984 syntyy Ässä-Market Oy, josta SOK omistaa 80 ja HOK 20 prosenttia. Ässä-Market ottaa hoitoonsa kaikki HOK:n elinkelpoiset päivittäistavarakaupat. HOK:iin liittyvät osuuskaupat Teho Hyvinkäältä, Ahomaa Järvenpäästä ja Väinölä Mäntsälästä. Jäsenmäärä pomppaa kerralla 60 000:een.

Tappiokierre katkeaa. Lisää vauhtia tulee ketjuyhteistyöstä ja bonusjärjestelmästä. S-ryhmä tuo nykypäivään osuustoiminnan perusajatuksen: mitä enemmän kuluttaja ostaa, sen enemmän hän saa hyvitystä. Viidentoista seuraavan vuoden aikana kaupan markkinaosuus kasvaa vajaasta 16 prosentista 31:een. Vastaavaa ei ole nähty missään muualla Euroopassa.

1985–90:
S-ryhmä tekee yhden parhaista kaupoistaan. OK-Liha pannaan myyntiin. Suurin omistaja HOK kuittaa kaupasta 23 miljoonaa ja ostaa sillä 12 Perämies-ravintolaa. Ässä-Market ostaa yksityisen Alepa-ketjun vuonna 1987.

Elanto saa ensimmäistä kertaa kilpailijan OTK:n perillisistä, kun EKA ostaa Valintatalot. Pääjohtaja Ylermi Runko virittää pariin otteeseen keskustelun Elannon ja HOK:n fuusiosta tai ainakin merkittävästä yhteistyöstä.

1990–95:
Suomessa on vakavin lama vuosikymmeniin.
Elanto aloittaa uuden vuosikymmenen vauraana, mutta kannattamattomana ja yksin. Uusi pääjohtaja Jorma Seppänen yrittää keksiä lääkkeitä lamaan. Jokainen kuluerä ja työvaihe joutuvat suurennuslasin alle. Elannon johto saa päärahoittaja KOP:lta lupauksen, että pankki vastaa osuusliikkeen rahoituksesta kaikissa oloissa.
HOK käyttää aktiivista ja joustavaa yhteistyötä SOK:n kanssa. HOK ottaa haltuunsa Ässä-Marketin seuraajan Ässä-Partners Oy:n ja myy SOK:lle Helsinki Hotels Oy:n. HOK keskittyy alkuperäiseen liiketoimintaansa päivittäistavarakauppaan ja SOK hotelleihin.

Elannon pääjohtajaksi valitaan vähittäiskaupparyhmän johtaja Tauno Palmroos.

1995–2000:
KOP ja SYP fuusioituvat. Elantoa kiinnostaa, sitooko KOP:n antama rahoituslupaus myös sen fuusiokumppania SYP:tä? Rahaa luvataan muuhun, mutta ei korvaamaan mahdollista säästökassan tyhjenemistä.

Tieto rahoituspäätöksistä tulee julki, ja säästökassan jäsenet ryntäävät nostamaan talletuksiaan. Yhden aamupäivän aikana kassasta lähtee kymmeniä miljoonia markkoja. Elanto hakeutuu yrityssaneeraukseen.

Elannon velkoja ei leikata. Kannattavuus nousee varsin nopeasti plussalle.

HOK:n uudeksi toimitusjohtajaksi valitaan Arto Hiltunen.

Elannon saneerauksen pääarkkitehti Tauno Palmroos kuolee yllättäen, ja uudeksi pääjohtajaksi tulee Arto Ihto.

2000–05:
Keväällä 2000 Elannon hallitus hahmottaa tulevaisuuttaan velkasaneerauksen jälkeisessä ajassa. Vaihtoehtoja on kolme: riskialtis yhteistyö alan ulkopuolelta tulevien pääomasijoittajien kanssa, yhteistyön syventäminen EKA:n seuraajan Tradekan kanssa tai kumppanuus HOK:n rinnalla. Kaikissa tapauksissa yhteistyön ehtona on saneerauksesta irrottautuminen etuajassa. Saneerausohjelma etenee reippaasti etuajassa. Se on ohi vuonna 2001.

Helsingin Osuuskauppa Elanto aloittaa toimintansa virallisesti 1.1.2004. Ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi nimitetään Arto Hiltunen. Hänen jälkeensä vuodesta

2007 toimitusjohtajana on ollut Matti Niemi. Lokakuussa 2005 uusi osuuskunta juhlii 100-vuotista taivaltaan pääkaupunkiseudun kuluttajien hyväksi.

2005-15
HOK-Elanto lujittuu ja kasvaa. Vuolas muuttovirta pääkaupunkiseudulle pumppasi kiinteistöjen arvoja ylös. Jäsenmäärät ponnahtivat parissa vuodessa yli puolen miljoonan, henkilöstö yli viidentuhannen. Tase oli vahva, kassavirta vakaa ja voimakas. Omavaraisuusaste ylittää 60 prosenttia.

Myymälöitä, ravintoloita ja huoltoasemia uusiutuu ja avautuu. Alepoja, S-marketeja, ravintoloita, pubeja ja ABC-liikennemyymälöitä putkahteli ympäri pääkaupunkiseutua. Rauta- ja puutarhakauppaan ryhdyttään Kodin Terra -myymäläketjulla, jonka ensimmäinen toimipaikka avautuu Tuusulaan. Uusia Prismoja avataan Viikkiin ja Itäkeskukseen ja neljän vuoden aikana toteutetaan HOK-Elannon suurin investointihanke: Kauppakeskus Kaari, jonka veturina toimii maan suurin Prisma.

Alepan Kauppakassin ansiosta HOK-Elannosta tulee maan johtava ruoan verkkokauppias.