Aiemmin Tuuliainen on työskennellyt HR:n johto- ja kehitystehtävissä muun muassa ISS:llä sekä Finnairilla. Koulutukseltaan Tuuliainen on kasvatustieteen maisteri.
– Odotan innolla ja uteliaana mahdollisuutta liittyä HOK-Elannon vahvojen ammattilaisten voittavaan joukkueeseen. Haluan päästä oppimaan uutta ja jatkamaan hokelantolaisten kanssa duunia matkalla kohti palvelualan parasta työpaikkaa, Kaisa Tuuliainen sanoo.
Kaisa Tuuliainen aloittaa työt HOK-Elannossa 15.12.2023. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtaja Veli-Matti Liimataiselle.
– Kaisa täydentää HOK-Elannon joukkuetta pitkällä ja laaja-alaisella kokemuksella niin palveluliiketoiminnasta kuin muiltakin aloilta. Kaisa on persoonaltaan välitön ja avoin ja hän tuo meille kokemusta muun muassa yrityskulttuurin ja johtamisen kehittämisestä. Toivotan Kaisan koko HOK-Elannon puolesta lämpimästi tervetulleeksi meille, HOK-Elannon toimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen sanoo.
HOK-Elannon nykyinen henkilöstöjohtaja Maria Hekkala lopettaa HOK-Elannossa syys-lokakuun vaihteessa ja siirtyy uusiin henkilöstöjohtajan tehtäviin S-ryhmän ulkopuolelle.
– Suuri kiitos Marialle arvokkaasta työstä HOK-Elannon kehittämisessä ja eteenpäin viemisessä. Maria on huippuammattilainen, jonka kanssa on ollut ilo työskennellä. Toivotan hänelle onnea uusiin tehtäviin, Veli-Matti Liimatainen sanoo.
Sokos Helsingin myyntipäällikkö Birgitta Fjäder, henkilöstöpäällikkö Jenni-Mari Ahola, kenkäosaston myyjä Nina Vento sekä myyntimiljöötiimin vetäjä Tuija Kujanpää kuvailevat työyhteisöään turvalliseksi porukaksi, jossa kissan voi rohkeasti nostaa pöydälle ja jossa aidosti puhalletaan yhteen hiileen yli osastorajojen. Tilanne on sitoutuneen ja positiivisen porukan sekä suunnitelmallisen työtyytyväisyyden kehittämisen tulosta. Sokos Helsingissä työskentelee noin 150 hokelantolaista, joista naisten osastolla 42.
Kehitystyö starttasi, kun yhdessä Sokos Helsingin naisten osaston henkilökunnan, esihenkilöiden ja pääluottamusmies Jani Pölösen kanssa havaittiin ja kirjattiin asioita, jotka koettiin kehityskohtina. TYT-kyselyn ja muun palautteen mukaan panostusta kaivattiin esimerkiksi tiedonkulkuun, palautteen antoon sekä työvuorosuunnitteluun. Asioiden ääreen ei jääty ihmettelemään, vaan niihin tartuttiin ja työtyytyväisyyttä lähdettiin systemaattisesti kehittämään yhdessä. Henkilöstöltä saatujen konkreettisten esimerkkien kautta päästiin kiinni oikeisiin asioihin ja suunnitelmallinen yhdessä tekeminen on tuottanut hyvää tulosta. Työyhteisön kehittäminen on jatkuvaa työtä. Nykyisin Sokoksella seurataan säännöllisesti henkilökunnan palautteita ja mahdollisia esiin nousevia huolia, joihin tarpeen mukaan tartutaan heti.
– Sokoksen Myyn mielihyvää-ajattelu on meidän tekemisemme keskiössä ja se näkyy jokapäiväisessä työssämme. Jotta voimme myydä mielihyvää asiakkaillemme, täytyy myös henkilöstöllä itsellään olla hyvä olla töissä, hyvä mieli. Työtyytyväisyys on siis kaiken A ja O. Haluamme pitää huolen siitä, että Sokoksen kulttuuria ja meininkiä kehitetään henkilöstön tarpeista käsin, Birgitta sanoo.
Työtyytyväisyys-työpajoja henkilöstölle ja esihenkilöille
Sokos Helsingin työtyytyväisyyttä lähdettiin kehittämään muun muassa organisaatiopsykologi Maija Suokkaan vetämillä työpajoilla, joihin osallistuivat henkilöstö sekä esihenkilöt. Työpajoissa keskityttiin esimerkiksi vuorovaikutukseen, tunteisiin työelämässä, jokaisen rooliin osana työyhteisöä, hyväksymisen taitoihin sekä armollisuuteen itseä kohtaan.
– Työpajat olivat loistavia. Rentoa ja avointa keskustelua, mutta kuitenkin aitoa asiaa Maijan vetämänä. Oivalsimme paljon siitä, kuinka itse asetamme riman usein turhan korkealle. Maija kannusti siihen, että ei tarvitse vain suorittaa, vaan työstä pitää voida nauttia. Oli tärkeää ymmärtää, kuinka meistä jokainen vaikuttaa kokonaisuuteen ja yleisfiilikseen, joka porukassa vallitsee, Tuija kuvailee.
– Maija toimi ikään kuin ryhmäterapeuttina. Hän auttoi meitä löytämään yhdessä ratkaisuja kokemiimme haasteisiin. Prosessin myötä saimme kirkastettua muun muassa roolejamme ja tehtäviämme. Lisäksi teimme päätöksen, että jatkossa suunnittelemme aamuvuorot niin, että tulemme tuntia aikaisemmin töihin, jotta ehdimme tehdä tarvittavat asiat paremmin kiireettä, Nina kertoo.
Yksi keskeinen havainto oli, että henkilöstö kaipasi selkeämpiä perusteluita ja asioiden avaamista esimerkiksi muutoksille sekä arkeen vaikuttaville asioille, kuten miksi jotakin tuotetta ei ole saatu toimitettua myymälään. Lisäksi toivottiin enemmän palautetta. Kyse oli siis viestinnästä ja vuorovaikutuksesta, jotka olivat koronan myötä jääneet turhan vähäiseksi.
– Työpajojen myötä perustettiin esimerkiksi Workchat-ryhmä, jossa Sokoksen työntekijät voivat matalalla kynnyksellä kysyä mieltä askarruttavia asioita Sokos-ketjun hankinnalta. Lisäksi seuraamme työtyytyväisyyttä nyt snapshot-mittauksen avulla, Jenni-Mari kertoo.
Viestinnästä huolehdittiin myös prosessin edetessä. Kaikille kerrottiin säännöllisesti, miten asiat etenivät, mistä oli sovittu ja mitä muutoksia tultaisiin tekemään ja miksi.
Kehukesä 2023
Toinen keskeinen työtyytyväisyyteen vaikuttava asia on palaute ja koska sen määrä koettiin Sokos Helsingissä turhan vähäiseksi, päätettiin siihen koko porukalla panostaa. Työpajoissa johtotähdeksi määriteltiin ”Keskity hyvään”-ajattelu. Se tarkoittaa, että keskitytään ajattelemaan hyvää toisista ja annetaan palautetta kollegoille. Se vaikuttaa merkittävästi koko työyhteisön fiilikseen ja kulttuuriin.
– Tänä kesänä meillä on ollut Kehukesä 2023. Otimme käyttöön jäätelökupongit, eli ”kehukesäkupongit”, joita myynninohjaajat voivat jakaa kollegoille. Niiden kylkeen kirjoitetaan ilahduttavia palautteita hyvästä työstä ja työkaveruudesta. Jäätelöt ovat oikeasti ihan toissijaisia, kyllä ne kannustavat sanat ja kehut ovat se arvokkain asia. Meillä on mielettömiä tyyppejä, jotka ansaitsevat kehunsa, Nina sanoo.
Työkavereilla on nykyisin aiempaa enemmän tapana myös huikkailla toisilleen positiivisia kommentteja radiopuhelimien välityksellä. Radiopuhelimen avulla vuorovaikutus yli osastorajojen on myös helpompaa.
– Sellaiset pienet yllättävät kommentit, kuten ”Se asiakas oli niin tyytyväinen, jolle sä löysit sen bleiserin!” ilahduttavat tosi paljon. Lisäksi kun koko jengi kuulee sen, niin tulee yhteisesti hyvä fiilis, Birgitta kuvailee.
Alkavan syksyn aikana palautteenannon käytänteitä tullaan kehittämään Sokosella entisestään osana Myyn mielihyvää-konseptia.
TYT-kysely on tärkeä tiedonlähde
Isossa työyhteisössä työtyytyväisyyden ja työntekijäkokemuksen kehittäminen vaativat pitkäjänteisyyttä ja suunnittelua koko vuoden mittaan ja vuosi toisensa perään.
– Olemme Sokos Helsingissä tehneet porukalla hienoa työtä, mutta aina on kehitettävää. Tärkeää on se, että haasteista voidaan avoimesti puhua ja asioihin tartutaan niiden ratkaisemiseksi. Siksi TYT-kyselyynkin vastaaminen on niin tärkeää. Sen avulla nähdään, että missä menee hyvin ja missä asioissa taas on tarvetta kehittyä, Jenni-Mari sanoo.
– Asioita on vaikeaa kehittää oikeaan suuntaan, jos kukaan ei sano mitään, Birgitta komppaa.
Nina ja Tuija sanovat, että parasta Sokos Helsingissä on porukka, jossa töitä tehdään. Töissä on mukavaa olla ja kiireisinäkin hetkinä on vahva kokemus yhteisöllisyydestä ja siitä, että voi pyytää apua työkavereilta.
Työtyytyväisyys vaikuttaakin paitsi jaksamiseen ja motivaatioon, myös sitoutumiseen eli työurien pituuteen. Sokos Helsingissä pitovoimaa selkeästi on, sillä vaihtuvuus on todella pientä. Kaikilla haastatelluilla on vähintään 10 vuoden ura takanaan ja Birgitalla tulee ensi vuonna upeat 50 vuotta täyteen sokoslaisena.
– Meillä on ehdottomasti Voittava joukkue, jossa onnistutaan yhdessä – niin Sokos Helsingissä, kuin koko HOK-Elannossa. Kyllä tällä porukalla päästään kohti palvelualan parasta työpaikkaa, Birgitta toteaa.