Syys-tammikuun aikana Prisma Olarin Boksi-lahjoituspisteelle on tuotu viikoittain noin 870 kilogrammaa tarpeettomaksi jäänyttä käyttötavaraa. Yhteensä lahjoituksia on vastaanotettu pisteellä jo yli 16 000 kilogramman edestä.

– Lahjoitusten määrä vastaa noin 50 000 vaatetta, 36 000 kirjaa tai 59 000 astiaa, joten voimme olla hyvin tyytyväisiä tähän mennessä saamiimme tuloksiin, kertoo Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen palvelupäällikkö Satu Mäkinen.

Lämpimän vastaanoton saanutta Boksi-lahjoituspisteen pilotointia laajennettiin 15. helmikuuta Helsingin puolelle, kun toinen lahjoituspiste avattiin Prisma Itäkeskuksen ruoan verkkokaupan noutopisteen yhteyteen.

– Itäkeskuksen Prisma valikoitui uudeksi pilotointikohteeksemme, koska myymälän yhteydessä toimii Olarin tapaan aktiivisessa käytössä oleva ekopiste, jossa voi kierrättää kotitalouksissa syntyviä kierrätysmateriaaleja, kuten paperia, lasia, metallia ja kartonkia. Boksin tavoitteena on tehdä käyttökelpoisen tavaran ohjaamisesta uudelleen käyttöön vaivatonta, ja nyt sekin onnistuu helposti kauppareissulla, sanoo HOK-Elannon vastuullisuuspäällikkö Satu Kattilamäki.

Prisman verkkokaupan pahvilaatikot kierrätyksen apuna

Boksiin voi kuka tahansa lahjoittaa käyttämättömiksi jääneitä tavaroita, kuten sisustusesineitä, kirjoja, käsityötarvikkeita tai työkaluja vuorokauden ympäri. Lokerot on mitoitettu Prisman verkkokaupan tilauksissa käytettävien pahvilaatikoiden mukaan, jotta noutotilauksen tehnyt asiakas voi kätevästi pakata kotoa löytyvät tarpeettomat tavarat ostosten mukana tuleviin laatikoihin ja tuoda ne Boksiin seuraavalla ostosreissullaan.

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus huolehtii Boksiin lahjoitettujen tavaroiden asianmukaisesta kierrätyksestä. Ensisijainen tavoite on löytää niille ympäristön kannalta paras ratkaisu: mahdollistaa tavaroiden käyttäminen loppuun sellaisenaan tai hyödyntää ne materiaaleina ja varaosina.

Prosenteissa energiaa säästyi vuoden takaiseen ajanjaksoon verrattuna lähes 7 prosenttia. Laskelmassa on huomioitu HOK-Elannon noin 300 kaupan ja ravintolan kokonaisenergiankulutus loka-joulukuussa 2022.

– Olemme tehostaneet HOK-Elannon energiatehokkuutta suunnitelmallisesti jo pitkään. Loppuvuodesta 2022 yritysten rooli energiansäästötalkoissa korostui entisestään. Loka-joulukuun säästön saimme aikaan erilaisilla lisätoimilla, kuten kauppojen ja ravintoloiden valaistusta ja ilmanvaihtoa säätämällä, kertoo HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen.

Nopeita keinoja sähkön säästämiseksi kulutuspiikkien aikaan

HOK-Elanto on osana S-ryhmää mukana kantaverkkoyhtiö Fingridin Sähköjärjestelmän tuki -menettelyssä, jolla pyritään ehkäisemään sähköpulaa. Sähköpulan uhatessa HOK-Elanto saisi Fingridiltä ennakkovaroituksen ja tällöin toimipaikoissa joustettaisiin lisätoimin, kuten käyttämällä suuritehoisia laitteita rajoitetusti tai porrastaen. Tällaisia suuritehoisia laitteita ovat esimerkiksi kauppojen grillit sekä uunit.

– Meillä HOK-Elannossa on hyvät valmiudet olla tarvittaessa ehkäisemässä mahdollista sähköpulaa. Olemme valmistautuneet huolellisesti yhdessä toimipaikkojemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa, HOK-Elannon vastuullisuuspäällikkö Satu Kattilamäki.

Systemaattisia toimenpiteitä jo pitkään

HOK-Elannon ympäristötyöhön on jo pitkään kuulunut energiankäytön tehostaminen muun muassa myymäläuudistusten yhteydessä.

– Olemme vuodesta 2017 suunnitelmallisesti investoineet verkostoamme energiatehokkuuden lisäämiseen muun muassa kylmälaitteita, valaistusta ja lämmitysratkaisuja uudistamalla. Yhä useampi myymälämme, kuten Alepa Backas, Alepa Porttipuisto ja Alepa Munkkiniemi, myös lämpenee kylmälaitteista syntyneen hukkalämmön avulla, Kattilamäki sanoo.

HOK-Elannon pitkäaikainen yhteistyökumppani StaffPoint käynnisti Työstä turvaa -hankkeen Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kanssa viime maaliskuussa. Hankkeen tavoitteena on työllistää Suomeen saapuneita sotaa pakenevia ukrainalaisia ja parantaa myös jo Suomessa olevien ulkomaisten osaajien työllistymistä. Yksi hankkeen kumppaniyrityksistä on HOK-Elanto, jonka Prismoissa ja S-marketeissa aloitti tammikuussa työt yhteensä viisitoista sotaa pakenevaa ukrainalaista.

– Suomea puhumattomien työkaverien vastaanottaminen on HOK-Elannon ravintoloissa jo tuttua, mutta kaupan puolella tämä on ensimmäinen kerta, kun perehdytämme uusia työntekijöitä kokonaan vieraalla kielellä. Tämä on meille erinomainen mahdollisuus kehittyä työnantajana ja olemme vasta alussa tällä matkalla. Kaikki on sujunut jouhevasti, ja uudet ukrainalaiset työkaverimme ovat innokkaita ja motivoituneita. He tekevät pääasiassa päivittäistavaroiden hyllyttämistä ja kommunikoivat omalla äidinkielellään ja englanniksi, kertoo HOK-Elannon henkilöstöjohtaja Maria Hekkala.

Työstä turvaa -hankkeen kautta ukrainalaisilla työntekijöillä on käytettävissään StaffPointin operoima tukipuhelin, jonka kautta he saavat apua arjen tilanteisiin omalla äidinkielellään. Perehdyttämisen ja päivittäisen työskentelyn tueksi StaffPoint on auttanut kääntämään HOK-Elannon omia työntekijäoppaita ukrainan, venäjän ja englannin kielille sekä valmistellut lyhyen käytännön taskusanakirjan tilanteisiin, joissa matkapuhelimen kääntämistyökaluja ei voida käyttää. Lisäksi miltei kaikki Suomeen saapuneet ukrainalaiset opiskelevat omatoimisesti suomen kieltä eri sovellusten ja sivustojen avulla.

Hyötyä molemmille osapuolille

Hankkeessa on mukana kaikkiaan kahdeksan HOK-Elannon toimipaikkaa: Prismoista Kerava, Itäkeskus, Sello ja Jumbo, sekä S-marketeista Vallila, Sokos Helsinki, Ympyrätalo ja Klaukkala. Tulevaisuudessa hanke voi vielä laajentua.

– Koemme, että on meidän vastuullamme tarjota työtä apua tarvitseville ihmisille. Samaan aikaan voimme itse kehittyä ja oppia työnantajana, sillä tulevaisuudessa työyhteisöt ovat yhä monikulttuurisempia ja se on meille tärkeä voimavara. Toki hanke tuo myös tukea alan haastavaan työvoimatilanteeseen pääkaupunkiseudulla. Tässä yhteistyössä molemmat osapuolet hyötyvät ja voivat myös kehittyä yhdessä, Hekkala toteaa.

Ennen toimipaikkaan saapumista Työstöä turvaa -hankkeen kautta tulleille työntekijöille on järjestetty keskitetty perehdytys aidossa työympäristössä. Lisäksi he saavat normaalin perehdytyksen omassa toimipaikassaan. Jokaiselle on myös nimetty perehdyttäjä, joka on alkuvaiheessa mukana opastamassa työhön ja toimipaikan käytäntöihin.

Työ auttaa toipumisessa

Staffpoint kääri hihat nopeasti viime keväänä, kun Suomeen alkoi saapua Ukrainasta sotaa pakenevia ihmisiä.

– Työn tekeminen voi osaltaan auttaa toipumisessa. Pyrimme löytämään työpaikan mahdollisimman monelle ukrainalaiselle hankkeessa mukana olevien yritysten kautta. Tavoitteemme oli alun perin työllistää vähintään 200 ukrainalaista. Tähän päivään mennessä olemme työllistäneet jo liki 500 ukrainalaista suomalaisiin yrityksiin ja työ jatkuu, kertoo StaffPoint-konsernin toimitusjohtaja Anu Ahokas.

– Olen kiitollinen yrityksille, jotka ovat työllistäneet ukrainalaisia sekä tehneet suomalaisesta työelämästä näin kansainvälisempää. Yhdessä luodut uudet toimintamallit avaavat ovia myös muille kansainvälisille osaajille. Hankkeella on ollut suuri merkitys niin yksilöiden kuin yritysten näkökulmasta, mutta toisaalta myös yhteiskunnallisesta perspektiivistä, Ahokas summaa.

Iso osa Työstä turvaa -hankkeen vaikutuksista näkyy työnantajapuolella muuttuneissa asenteissa. Yrityspäättäjät ovat olleet hyvin kiinnostuneita työllistämään ukrainalaisia, mutta aiemmin työyhteisöissä ei ole ollut tarpeeksi valmiutta monikulttuurisuuden johtamiseen. HOK-Elannon aiempi kokemus monikulttuurisista työympäristöistä tukee entisestään ukrainalaisten työllistymistä kielihaasteista huolimatta luomalla uusia toimintamalleja. Rohkeasti uskaltamalla yritykset kansainvälistyvät jo kotikentällään ja saavat kaipaamiaan uusia osaajia.

HOK-Elannon omistaman Backaksen kartanon valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön avataan joulukuun alussa monin tavoin edistyksellinen Alepa Backas, jonka energiaratkaisut näyttävät tietä tulevaisuuden myymälöille.

Alepa Backaksen kiinteistö ja käyttövesi lämmitetään kaupan kylmäkoneiden lauhdelämmöllä. Ylimääräinen lämpö varastoituu maan alle ladattavaan maalämpökaivoon, joka toimii kuin akku: kesällä lämpöä ladataan maan alle ja talvella sitä otetaan käyttöön rakennuksen lämmitykseen. Tekniikka toimii myös toisin päin, sillä kesäkuumalla maan alta saadaan käyttöön talvella varastoitua jäähdytystä. Rakennus käyttää kaikkiaan noin kolmanneksen vähemmän energiaa kuin perinteisellä tavalla toteutettu Alepa, ja sen käyttämä sähkö on tuotettu 100-prosenttisesti uusiutuvalla energialla. Lopputuloksena on päästötön myymälä.

– Olemme kokeilleet ja käyttäneet kaikkia Alepa Backaksessa yhdistyviä energiaratkaisuja jossain muodossa aiemminkin. Esimerkiksi Munkkiniemessä ja Postipuistossa Alepat lämmittävät yläpuolella olevat asunnot lauhdelämmöllään. Poikkeuksellista on kolmen tekniikan yhdistäminen saumattomaksi kokonaisuudeksi, S-ryhmän suurimman alueosuuskaupan HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen kertoo.

Teknisen järjestelmän integroiminen mahdollistaa sen, että rakennusta ei ole liitetty ollenkaan kaukolämpöverkkoon. Tulevaisuudessa vastaavaa yhdistelmää tullaan näkemään muissakin uusissa Alepa-myymälöissä.

Alepa Backaksen kylmäjärjestelmä toimii hiilidioksidilla, joka on perinteisiä kaupan kylmäaineita ympäristöystävällisempi kylmäaine. Kauppojen katoilla hurisevat lauhduttimet ovat siis pikkuhiljaa hiljenemässä, ja jatkossa niitä asennettaneen vain varajärjestelmäksi.

Paluu Elannon juurille

Backaksen kartanon alueella, vain sadan metrin päässä uudesta Alepasta, on aikoinaan sijainnut keltainen, lautarakenteinen Elannon myymälä.

– Uniikki kulttuurimaisema huomioitiin jo uudisrakennuksen suunnitteluvaiheessa. Valtaosin puurakenteinen Alepa Backas istuu erinomaisesti kartanon pihapiiriin, jossa on myymälän lisäksi muun muassa sikala ja navetta. Rakennuksen värimaailma, muotokieli, puumateriaali ja jopa harjakaton kaltevuus on sovitettu yhteen historiallisten rakennusten kanssa, Karjalainen kertoo.

Alepa Backas on kooltaan noin 470 neliömetriä ja se työllistää 10 henkilöä. Myymälän sijainti palvelee mainiosti niin lähietäisyydellä asuvia paikallisia kuin esimerkiksi kauppakeskus Jumbossa asioivia mahdollistamalla nopean ja näppärän pysähdyksen päivittäistavaraostoksille.

Myymälän yhteyteen avataan myös ABC-ketjun latausasema, jossa on kaksi AC-peruslatauspistettä ja kaksi DC-teholatauspistettä. Tehoa Backaksen latausasemalla on yhteensä 100 kilowattia. Ladattava sähkö on tuulivoimalla tuotettua energiaa.

Kartanoalueen kehitys jatkuu

HOK-Elanto kehittää Backaksen aluetta määrätietoisesti.

– Ensimmäisessä vaiheessa kartanon päärakennukseen tehtiin 2,5 miljoonan euron remontti. Uusi Alepa Backas on kehityshankkeen toinen vaihe. Tulevat kehityshankkeet määräytyvät kaavan mukaan. Keskeistä on, että kartanonmäki on suojeltu, ja sen historialliset rakennukset säilytetään sellaisenaan, Karjalainen kertoo.

HOK-Elannon lähivuosien panostus Vantaalla ulottuu myös Backaksen ulkopuolelle. Lokakuussa HOK-Elanto kertoi kivenheiton päähän Backaksen alueesta rakennettavasta jättimäisestä verkkokaupan keräilykeskuksesta, joka mahdollistaa nykyisen toimituskapasiteetin tuplaamisen. Keskus tulee työllistämään jopa 200 ihmistä ja yli 100 keräilyrobottia.

HOK-Elannon omistamaan Alepa-ketjuun kuuluu yli 130 myymälää Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Nurmijärvellä, Tuusulassa, Keravalla, Järvenpäässä ja Hyvinkäällä. Alepa Backaksen lisäksi nollapäästöisiksi luokiteltavia Alepa-myymälöitä sijaitsee tällä hetkellä Viherlaaksossa, Lintuvaarassa, Jollaksessa ja Päiväkummussa.

Kuva: Alepa Backaksen energiaratkaisu.

 

Alepa Backas avataan 1.12.2022 klo 10

Aukioloajat: ma-pe 6.30–22, la 8–22, su 9–22

 

Viime vuosien aikana mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen määrä on lisääntynyt työpaikoilla. Erityisesti nuorten kasvava ahdistuneisuus on noussut haasteeksi maailmanlaajuisesti. HOK-Elanto, S-ryhmän suurin alueosuuskauppa, on Suomen ensimmäisiä kaupan alan yrityksiä, joka on tarttunut toimeen muun muassa palkkaamalla oman organisaatiopsykologin. Hänen tehtävänään on tukea henkilöstön hyvinvoinnin kehittämistä sekä tuoda mielenterveysasiat näkyväksi osaksi koko työyhteisön arkea.

Tänä syksynä HOK-Elanto on ryhtynyt tarjoamaan henkilöstölleen valmennusta mielen ensiaputaidoista. Kyseessä on uniikki koulutussessio, jonka suunnittelusta ja toteutuksesta HOK-Elannon oma organisaatiopsykologi Maija Suokas vastaa.

Uudistetuilla koulutuksilla varmistetaan henkilökunnan monipuolinen ensiapuosaaminen

Suurin osa HOK-Elannon työntekijöistä suorittaa työssä aloittaessaan S-ryhmäläisille tarkoitetun Turvapassi-turvallisuuskoulutuksen. Turvapassi pitää sisällään alkusammutus-, ensiapu- ja uhkatilannetietoutta ja käytännön harjoitteita sekä ajankohtaista turvallisuustietoutta liittyen omaan työympäristöön. Hokelantolaiset kertaavat turvallisuuskoulutuksen sisältöjä kolmen vuoden välein ryhmäkoulutuksissa. Vuosittain kertauskoulutuksen suorittaa yhteensä noin 600 hokelantolaista.

Työturvallisuuden kertauskoulutuksissa mielen taitoja ja mielen ensiapua käsitellään Suokkaan koostaman harjoituskirjan johdolla. Koulutusosio muodostuu erilaisista ryhmätehtävistä sekä yhdessä käytävästä keskustelusta.

– Haluamme osallistaa kaikki hokelantolaiset pohtimaan yhdessä mielenterveyteen liittyviä asioita, sillä niin voimme synnyttää avoimempaa keskustelukulttuuria työyhteisöömme. Tähän tarpeeseen HOK-Elannon työturvallisuuskoulutuksen kertauspäivät tarjoavat meille erittäin hyvän alustan, Suokas sanoo.

Mielen taidot rakentavat mielenterveyttä

Työskentely palvelualalla vaatii kykyä sietää kiirettä ja painetta, ja työ voi olla monin tavoin kuormittavaa. Mielenterveyttä, kuten fyysistäkin terveyttä, voidaan kuitenkin vahvistaa mielen taidoilla.

– Mielen taidot ovat niitä arkipäivän keinoja, jotka lisäävät ja vahvistavat mielen hyvinvointia. Samoin kuin esimerkiksi venyttely virkistää kehoa, mieltä voi virkistää tunnetaidoilla, tietoisuustaidoilla ja toimivalla vuorovaikutuksella. Mielen hyvinvoinnin pohjana toimivat yleiset arjen hyvinvointitaidot, kuten riittävä uni, ravinto, liikkuminen, ihmissuhteet, työ sekä harrastukset. Mielen ensiapua voi luonnollisesti tarjota myös toiselle huomioimalla hänet, ottamalla huolen puheeksi, tarjoamalla tukea tai kannustamalla avun piiriin, Suokas kertoo.

Esihenkilöiden valmiudet ovat avainasemassa mielenterveyspoissaolojen ennaltaehkäisyssä

Henkilöstön mielen taitojen vahvistamisen lisäksi HOK-Elanto panostaa esihenkilöiden mielen hyvinvoinnin johtamisosaamisen sekä heidän voimavarojensa vahvistamiseen. Avoimemman kulttuurin ja osaamisen kehittämisen rinnalla koko henkilöstöllä on tarvittaessa tukenaan hyvät työterveyden palvelut lyhytpsykoterapiasta lähtien, jos mieli kaipaa hoitoa.

– Olemme pääkaupunkiseudun suuri työllistäjä 6500-henkisellä organisaatiollamme. Lisäksi reilu kolmannes kaupoissa ja ravintoloissa työskentelevästä henkilökunnastamme on alle 30-vuotiaita, jotka ovat usein joko ensimmäisessä työpaikassaan, opiskelevat töiden ohella tai asuvat ensikertaa omillaan. Meillä on työnantajana tärkeä tehtävä tarjota monipuolisia ja ennaltaehkäiseviä keinoja jokaisen oman hyvinvoinnin tueksi, HOK-Elannon työhyvinvointipäällikkö Marja Kuusisto sanoo.

– Pitkällä tähtäimellä tavoitteenamme on rakentaa työyhteisöömme luottamuksen ilmapiiriä, jossa mielen voinnista voidaan puhua avoimesti ja siten saada tarvittavaa tukea jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Kuusisto jatkaa.

Osoituksena sitoutumisesta henkilöstön mielenterveyden edistämiseen MIELI ry myönsi keväällä 2022 HOK-Elannolle Hyvän mielen työpaikka® -tunnustuksen. Merkin saaminen edellyttää, että mielenterveyden edistämistä johdetaan suunnitelmallisesti, työpaikan arkikäytännöt tukevat mielenterveyttä ja työntekijöiden mielenterveyttä pystytään tukemaan erilaisissa elämäntilanteissa.

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen operoimaan Boksi-lahjoituspisteeseen voi lahjoittaa kaikenlaista uudelleenkäyttöön sopivaa pientavaraa, kuten ehjiä ja puhtaita vaatteita, kenkiä, laukkuja, kirjoja, astioita ja muuta kodin käyttö- ja sisustustavaraa. Boksin lokerot on mitoitettu Prisman verkkokaupan tilauksissa käytettävien pahvilaatikoiden mukaan, jotta verkkokaupan asiakas voi näppärästi pakata kotoa löytyvät tarpeettomat tavarat pahvilaatikkoon ja lahjoittaa ne Boksiin seuraavalla ostosreissulla. Boksia voivat käyttää kaikki halukkaat ja se on avoinna ympäri vuorokauden.

Kiertotalouden aktiivinen edistäminen on osa S-ryhmän vastuullisuusohjelman tavoitetta tehdä Suomesta kaikille entistä parempi paikka elää.

– Jotta materia saadaan mahdollisimman hyvin kiertämään, tarvitaan kaikkien osallistumista. Haluamme madaltaa kynnystä tavaroiden kierrättämiseen ja laajentaa kierrätystapojen kirjoa. Boksi-lahjoituspisteen avulla tavaroita voidaan nyt ohjata myös uudelleenkäyttöön perinteisen jätejakeiden keräämisen lisäksi, sanoo HOK-Elannon vastuullisuuspäällikkö Satu Kattilamäki.

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen asiakastutkimuksissa toive kierrätyspalveluiden helpottamisesta on noussut esiin useasti. Palveluita tuodaankin nyt yhä enemmän ihmisten luonnollisten kulkureittien varrelle.

Tavoitteena tavaroiden pidempi elinkaari

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus huolehtii Boksiin lahjoitettujen tuotteiden asianmukaisesta kierrätyksestä oikeaan paikkaan. Jatkosijoituksessa päätöksentekoa ohjaa ympäristön etu.

– Tarkistamme ja hinnoittelemme Boksiin lahjoitetut tavarat lajittelukeskuksessamme Espoon Nihtisillassa. Sieltä toimitamme ne myyntiin Kierrätyskeskuksen myymälöihin, verkkokauppaan tai myymälöiden ilmaisosastoille. Ensisijainen tavoite on löytää tavaroille ympäristön kannalta paras ratkaisu: mahdollistaa tavaroiden käyttäminen loppuun sellaisenaan tai hyödyntää ne materiaaleina tai varaosina. Tavaroiden elinkaaren pidentäminen mahdollistaa ympäristösäästön, kun uuden valmistamisen sijaan tavarat pysyvät käytössä tavalla tai toisella, kertoo Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen palvelupäällikkö Satu Mäkinen.

– Uudelleenkäytön potentiaalista kertoo se, että tämänhetkisten arvioiden mukaan yhdyskuntajätteeksi päätyvästä tavarasta peräti 10–20 prosenttia on uudelleenkäyttökelpoista. Kuitenkin vain noin prosentti siitä päätyy tällä hetkellä kiertoon, Mäkinen sanoo.

Kierrätyskeskuksen suuntaa antavalla kiertotalouslaskennalla voi arvioida muun muassa, kuinka paljon luonnonvaroja säästyy kierrätetyn hankkimisella uuden ostamisen sijaan. Laskenta kertoo, paljonko luonnonvaroja olisi kulunut ja hiilidioksidipäästöjä syntynyt vastaavan uuden tuotteen valmistuksessa. Esimerkiksi ostamalla käytetyn villapaidan säästää keskimäärin yli 120 kg kiinteitä luonnonvaroja.

Olarissa kierrätetään aktiivisesti

Olarin Prismassa on jo vuosien ajan tarjottu asiakkaille mahdollisuus kierrättää sen omalla ekopisteellä. Sen ohella myymälä vastaanottaa paristoja ja piensähköelektroniikkaromua. Asiakkaat voivat palauttaa myymälään myös mustekasetteja. Lisäksi Helsingin Sokokset ja HOK-Elannon kaikki Emotionit vastaanottavat vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia kosmetiikkatuotteita, kuten vanhentuneita kynsilakkoja sekä hajuvesiä, ja toimittaa ne vaarallisten jätteiden käsittelyyn.

– Olarin Prisman oma ekopiste on ollut todella suosittu ja siksi on luontevaa aloittaa uusi kierrätyspalvelu juuri Prisma Olarista. Keräämme asiakkailtamme palautetta syksyn aikana ja mietimme sen pohjalta palvelun laajentamista muihinkin Prismoihin. Olennaista on, että palvelu aidosti helpottaa asiakkaidemme arkea, Kattilamäki sanoo.

 

Torstaina 2.6. valmistuva S-market Korson aseman (Metsolantie 2) myymäläuudistus on osa HOK-Elannon laajempaa hanketta, jossa S-market-myymälät uudistetaan vastaamaan asiakkaiden toiveita entistäkin paremmin. Uudistettu myymälä palvelee tutulla henkilökunnalla sekä laajoilla aukioloajoilla jälleen 2. kesäkuuta alkaen.

Näkyvin osa uudistushanketta on päivittynyt myymälämiljöö: muun muassa hedelmä- ja vihannesosasto uusittiin täysin ja uudet, nykyaikaiset kalusteet mahdollistavat entistä näyttävämmät esillepanot.

– Erityisen odotettuna lisänä myymälään on tuotu nopean ostamisen alue, josta matkaansa saa helppoa ja nopeaa purtavaa, kylmää juotavaa, tuoretta pullaa sekä kahvia. Myymälän palveluvalikoimaan kuuluu jatkossa myös toivottu mehukone, jolla voi itse puristaa tuoretta appelsiinimehua. Asiakkailta saamamme palaute on huomioitu lisäksi laajentuneena käyttötavaravalikoimana. Lisää asiakastoiveita otamme jatkossakin mielellämme vastaan ja pyrimme toteuttamaan niitä mahdollisimman paljon, S-market Korson aseman marketpäällikkö Virpi Kytö

Energiankulutusta pienennettiin ovellisilla kylmäkalusteilla sekä uudella kylmälaitoksella ja -aineella

HOK-Elannossa on käynnissä kymmenien miljoonien eurojen investointi, jossa uudistetaan kaikkien toimialueen Prisma-, S-market-, Alepa- ja Food Market Herkku -myymälöiden kylmälaitokset ja kylmäaineet, jotka muodostavat huomattavan osan myymälöiden päästöistä sekä energiankulutuksesta. Mittavassa, reilun 200 toimipaikan muutostyössä on edetty suunniteltua aikataulua nopeammin ja jo 60 prosenttia kylmälaitoksista on uudistettu.

S-market Korson aseman remontin yhteydessä myymälään sekä osaan rakennuksen julkisivun valaisimista vaihdettiin LED-valot ja myymälään päivitettiin uudet, energiatehokkaat kylmäkalusteet. Myös kylmälaitos uusittiin ja käytettävä kylmäaine vaihdettiin ympäristöystävällisempään hiilidioksidiin. Myymälän käyttämä sähkö on lisäksi täysin päästötöntä. Uudistusten ansiosta S-market Korson aseman energiankulutuksen arvioidaan pienentyvän noin 30 prosenttia.

S-market Korson asema

• Osoite: Metsolantie 2, 01450 Vantaa
• Uudistettu myymälä avataan torstaina 2.6.2022 klo 10
• Aukioloajat: ma-la 7-22, su 9-22
• smarkethokelanto.fi
• sinuntoive.fi

MIELI ry on myöntänyt HOK-Elannolle Hyvän mielen työpaikka® -merkin osoituksena sitoutumisesta henkilöstön mielenterveyden edistämiseen. Merkin saaminen edellyttää, että mielenterveyden edistämistä johdetaan suunnitelmallisesti, työpaikan arkikäytännöt tukevat mielenterveyttä ja työntekijöiden mielenterveyttä pystytään tukemaan erilaisissa elämäntilanteissa.

– Olemme tehneet tietoisen valinnan panostaa ennaltaehkäisyyn ja rakentaa 6 500 -henkisessä organisaatiossamme entistä avoimempaa kulttuuria mielenterveydestä puhumiseen. Hyvän mielen työpaikka® -merkki auttaa meitä tekemään näkyväksi HOK-Elannon tarjoamaa tukea ja haastaa myös koko henkilöstömme puhumaan aiheesta, sanoo HOK-Elannon työhyvinvointipäällikkö Marja Kuusisto. 

Viimeisten parin vuoden ajan mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen määrä HOK-Elannossa on lisääntynyt.  

– Viime aikoina ihmisten mieliä ovat kuormittaneet maailmanlaajuiset poikkeustilanteet ja siksi koemme, että työnantajana meidän on erityisen tärkeää puhua avoimesti mielen voinnista ja myös toimia sen eteen aktiivisesti, Kuusisto jatkaa. 

Organisaatiopsykologi valmentaa ja viestii

HOK-Elanto tarjoaa henkilöstölleen tukea mielen hyvinvointiin muun muassa työterveyden palvelujen kautta. Viime vuonna HOK-Elantoon palkattiin myös oma organisaatiopsykologi Maija Suokas, joka valmentaa ja viestii mielen hyvinvoinnin teemoista ennakoivalla otteella. 

– Sairastamiseen liittyen on jo olemassa toimivia prosesseja ja niitä kehitetään jatkuvasti yhteistyössä työterveyden kanssa. Nyt haluamme etsiä keinoja erityisesti ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Keskeistä on myös avoimen keskusteluilmapiirin ja luottamuksen kehittäminen, jotta mielen hyvinvointiin liittyvät asiat saadaan keskusteluun matalalla kynnyksellä.  

Lisää eväitä esihenkilöille 

Työ palvelualoilla vaatii kykyä sietää kiirettä ja painetta. HOK-Elannon työntekijöistä valtaosa on alle 30-vuotiaita ja on globaali ilmiö, että nuorten ahdistuneisuus on viime vuosina lisääntynyt. Nuoret työntekijät ovat usein ensimmäisessä työpaikassaan, opiskelevat töiden ohella ja asuvat ensimmäistä kertaa omillaan. On luonnollista, että henkinen jaksaminen on ajoittain kovilla. 

– Toisaalta nuoret puhuvat mielenterveydestä huomattavasti avoimemmin kuin vanhemmat ikäluokat. Hyvällä viestinnällä sekä erilaisilla valmennuksilla ja esimiestyöllä voidaan kasvattaa jokaisen omaa keinovalikoimaa mielestä huolehtimiseen. Yksi tärkeimmistä tavoista ennaltaehkäistä mielenterveyteen liittyviä poissaoloja on lisätä esihenkilöiden valmiuksia ottaa asiat puheeksi matalalla kynnyksellä, Suokas sanoo. 

– Mielen hyvinvoinnista kannattaa puhua. On ihan OK, että mieli ei aina ole hyvä ja siihen voi hakea ja saada apua jo varhaisessa vaiheessa, hän summaa. 

HOK-Elanto ja Newsec osallistuivat yhdessä Vuoden työympäristöteko 2021 -kilpailun yleiseen, kaikkein laajimpaan sarjaan, jossa toteutettuja työympäristötekoja tarkasteltiin yrityskulttuurin ja johtamisen, teknologian ja työvälineiden sekä fyysisen työympäristön näkökulmasta. Vuoden 2021 kilpailussa haettiin tekoja, joilla organisaatiot ovat vastanneet koronapandemian tuomiin haasteisiin vuonna 2020. Kilpailun järjestivät Suomen vaikuttavimmat kiinteistö- ja toimitilajohtamisen yhteistyöelimet, RAKLI ry ja IFMA Finland ry.

Vuonna 2020 HOK-Elannon työympäristöä vahvistettiin lukuisilla toimenpiteillä. Fyysisen työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta lisättiin, digitaalisessa työympäristössä otettiin käyttöön uusia työvälineitä ja uudistettiin useita toimintatapoja. Sosiaalisessa työympäristössä säännöllinen viestintä ja vuorovaikutus sekä työn merkityksellisyys olivat avainasemassa.

Kaikkia toimenpiteitä ohjasivat kolme painopistettä: 1) työn ja toimeentulon turvaaminen henkilöstölle, 2) henkilöstön ja asiakkaiden terveyden turvaaminen, 3) liiketoiminnan jatkuvuuden turvaaminen kehittämällä uusia ja olemassa olevia konsepteja. Merkittävimpiä lopputuloksia olivat lomautusten välttäminen, kun 800 työntekijää siirrettiin miltei yhdessä yössä ravintoloista kauppoihin, alhaiset tartuntamäärät runsaasti lähikohtaamisia sisältävissä työssä ja liikevaihdon kasvu sekä investoinnit verkkokauppaan ja toimipisteisiin.

Marja Kuusisto, Työhyvinvointipäällikkö, HOK-Elanto: ”Olemme iloisia tekemämme työn saamasta huomionosoituksesta ja arvostuksesta. Vuosi 2020 oli liiketoiminnallemme myllertävä, kun jouduimme pitämään ravintoloita suljettuna ja samaan aikaan paine päivittäistavarakaupassa oli kova. Ilolla voin todeta, että henkilöstömme ja asiakkaamme ovat tyytyväisiä toteuttamiimme toimenpiteisiin.

Kaiken myllerryksen keskellä oli kullan arvoista saada tehdä yhteistyötä Newsecin kanssa. Me saimme keskittyä liiketoiminnan ja oman kaikkina viikonpäivinä päivystävän koronalinjamme pyörittämiseen samalla, kun Newsecin ammattitaitoinen väki edisti pääkonttorimme valmistumista ja huolehti sen terveysturvallisuudesta.

Koronapandemian yhä jatkuessa panostamme entistä vahvemmin mielen hyvinvointiin. Meillä on hiljattain aloittanut organisaatiopsykologi, jonka kanssa suunnittelemme esimiesvalmennuksia ja työkalupakkia mielen hyvinvoinnista.”

Salla Aaltonen, Designer, Newsec: ”Koronapandemia haastoi meidät miettimään fyysistä työympäristöä uudella tavalla. Huomasimme että projektin aikaisempien, ennen koronaa toteutettujen vaiheiden tulokset kuten WELL esiselvitys, varausjärjestelmän käyttöperiaatteet, pelisäännöt ja linjaukset hyvinvoinnin edistämisestä tukivat meitä koronaturvallisen toimiston toteuttamisessa.”

Susanna Pietarinen, Senior Advisor, Newsec: ”Meille on ollut suuri ilo ja kunnia tehdä yhteistyötä HOK-Elannon kanssa. HOK-Elannon korona-ajan toiminnassa huomionarvoista on määritellyt selkeät painopistealueet ja kokonaisvaltainen työympäristön koronavalmiuksien vahvistaminen konkreettisin toimenpitein. He ovat esimerkillisen johdonmukaisesti pystyneet huomioimaan laajasti eri näkökulmat.

Iloitsemme yhdessä saamastamme kunniamaininnasta.”  

Esimerkkejä toimenpiteistä, joilla HOK-Elannon työympäristöä vahvistettiin.

• Fyysisen työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta vahvistettiin ohjeistamalla käyttäjiä, ottamalla käyttöön suojaimia ja pleksejä, tehostamalla siivousta, suunnittelemalla työvuoroja, kulkureittejä ja palvelupisteitä, jotta turhilta kohtaamisilta vältyttäisiin.
• Digitaalisessa työympäristössä otettiin käyttöön uusia työvälineitä ja uudistettiin useita toimintatapoja järjestämällä hybridiperehdytystä, pilkkomalla pidempiä esimiesvalmennuksia teema-teamseiksi, käsittelemällä työtyytyväisyystutkimuksen tuloksia botin avulla ja luomalla uusia digitaalisia palveluja asiakkaille.
• Sosiaalisessa työympäristössä säännöllinen viestintä ja vuorovaikutus sekä työn merkityksellisuus olivat avainasemassa. HOK-Elannon oma koronalinja päivysti ja päivystää edelleen kaikkina viikonpäivinä ja vastaten koronakysymyksiin. Organisaation sisäisen sosiaalisen median alustalla jaettiin koronatiedotteita ja runsaasti vinkki-, tuki-, sekä kannustusviestejä. Henkilöstö palkittiin koronavenymisistä rahallisesti ja työn merkityksellisyyttä tehtiin näkyväksi Dome Karukosken ohjaamalla lyhytdokumenttielokuvalla #294, joka kertoo suomalaisen ruokakaupan henkilökunnasta koronakriisin aikaan keväällä 2020.