HOK-Elanto vauhdittaa taistelua ruokahävikkiä vastaan. Jokaisessa HOK-Elannon Prismassa myydään maaliskuusta alkaen Hyvikkihevi- ja Hyvikkileipälaatikoita asiakkaille kahden euron hinnalla. Alun perin S-marketeissa ja Alepoissa myyntiin tuotu Hyvikkihevi saavutti suuren suosion.
Hyvikkihevilaatikot sisältävät hehkeimmät hetkensä nähneitä hedelmiä ja vihanneksia. Nyt uutuutena myyntiin tulevien leipälaatikoiden sisältö koostuu päiväysuhan alla olevista leipomotuotteista.
Hyvikkilaatikot keräillään aamuisin ja laitetaan myyntiin erillisille myyntipaikoille. Myytävien tuotteiden määrä ja sisältö vaihtelevat sen mukaan, kuinka paljon tuotteita uhkaa päätyä hävikkiin. Syömäkelvottomat tuotteet ohjataan biokaasun tuotantoon.
Käytännön tekoja ilmastovaikutusten vähentämiseksi
HOK-Elanto on sitoutunut käytännön tekoihin ilmastovaikutusten vähentämiseksi ja luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi. Yksi tavoitteista on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2020 tilanteeseen.
Merkittävä osa kaupan hävikistä muodostuu hedelmistä, vihanneksista ja leipomotuotteista. Vuonna 2023 hyvikkilaatikoita myytiin HOK-Elannon S-marketeissa ja Alepoissa yli 300 000.
– Hävikin ennustaminen on ajoittain vaikeaa. Kyse on tuotteista, joissa myös luontainen kypsyminen ja kuivuminen vaikeuttavat myyntiajan ennustettavuutta. Hyvikkimyynti helpottaa hävikin vähentämistä, toteaa HOK-Elannon vastuullisuuspäällikkö Satu Kattilamäki.
Hävikkiä vastaan taistellaan monella rintamalla
Hyvikkihevi ja Hyvikkileipä ovat osa torjuntakeinojen kokonaisuutta. Hävikkiä vähennetään useilla eri tavoilla. Keskeistä on menekin ennustaminen, oikea-aikainen tilaaminen, ja muun muassa jo 16 vuotta sitten aloitettu tuotteiden punalaputtaminen. HOK-Elanto myös luovuttaa myynnistä poistettuja tuotteita säännöllisesti yli 40 erilaiselle ruoka-aputoimijalle ja nuorisotaloille.
Taistelu hävikkiä vastaan on kaupan ja asiakkaiden yhteistyötä. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun kannamme jokainen oman kortemme kekoon.
– Hyvikkituotteet ovat erinomainen esimerkki siitä, miten kauppa ja asiakas voivat yhdessä edistää kestävämpää kuluttamista. Ruokahävikin vähentämisen ohella hyvikkituotteet kannustavat edullisuudellaan myös terveellisten valintojen tekoon, Kattilamäki iloitsee.
HOK-Elannon tavoitteena on kestävä kasvu, luonnonvaroja kunnioittaen. Kutsummekin kaikki asiakkaamme mukaan taisteluun ruokahävikkiä vastaan. Tehdään yhdessä hävikistä hyvikkiä.
Yhä useampi kuluttaja tahtoo tehdä kestäviä valintoja ja täydentää vaatekaappiaan second hand -vaatteilla. S-ryhmän tekemän kyselyn vastaajista 62 % on ostanut second hand -vaatteita ja peräti 40 % second hand -vaatteita kuluttavista aikoo ostaa niitä tulevaisuudessa enemmän.
Kestävän kulutuksen palvelut lähelle arjen asiointia
Kierrätysmuotia löytyy Helsingissä entistä helpommin, kun Sokos ja Emmy avaavat kierrätysvaateosastot keskustan Sokokselle 18.3. Tavaratalon toisesta kerroksesta löytyy laadukkaita, valikoituja second hand -vaatteita ja asusteita naisille ja lapsille. Miesten second hand -tyyliä voi puolestaan ostaa miesten osaston neljännestä kerroksesta. Osastoilla on panostettu erityisesti esillepanoon, jotta eri vaatekokoja, värejä ja tyylejä olisi saatavilla monipuolisesti ja helposti.
– Tahdomme auttaa asiakkaitamme oman tyylin löytämisessä ja kestävien valintojen tekemisessä. Tuomalla second hand -muoti lähelle arjen asiointia teemme kestävien valintojen tekemisestä entistä helpompaa, iloitsee tavaratalojohtaja Sanna Mäenpää
Tampereelta alkaneen Sokoksen ja Emmyn yhteistyön tavoitteena on helpottaa second hand -muodin kuluttamista ja vaatteiden kierrättämistä ympäri Suomen. Emmyn keräyslaatikoita on jokaisessa 20 Sokos -tavaratalossa Porvoosta Rovaniemelle, ja Kuopiosta Poriin. Yhteistyöllä uskotaan olevan suuri vaikutus vaatteiden kierrätykselle Suomessa.
– Neljän miljardin euron vaatemarkkinasta käytettyjen osuus on toistaiseksi vain 1–2 prosenttia. Uskomme että laajeneva yhteistyö kasvattaa käytettyjen vaatteiden markkinaa tuntuvasti, taustoittaa Emmy Clothing Company Oy:n operatiivinen johtaja Sienna Kruk.
– Kiertotalouden edistäminen on keskeinen osa vastuullisuusohjelmaamme. Haluamme kannustaa asiakkaitamme tekemään kestäviä valintoja ja kutsua jokaisen mukaan matkalle kohti kestävän kuluttamisen uutta normaalia, kommentoi HOK—Elannon vastuullisuuspäällikkö Satu Kattilamäki.
Kyselytutkimus second hand -vaatteiden ostamisesta
S-ryhmän tekemän second hand -vaatteiden kulutusta luotaavaan kyselyyn vastasi 1227 S-ryhmän asiakasomistajaa.
Kierrätysvaatteita ostetaan Suomessa erityisesti edullisen hinnan ja vastuullisuuden takia. Myös vaatteiden uniikkius ja hyvä hinta-laatusuhde ovat kuluttajille tärkeitä. Esteenä second hand -muodin ostamiselle sen sijaan koetaan koon löytämisen vaikeus, ajan puute, verkko-ostamisen hankaluus, laadun ja kunnon epäily sekä paikallisen tarjonnan puute.
Kierrätysvaatteita ostavat erityisesti nuoret ja naiset. Erityisesti alle 35-vuotiaiden osuus korostuu kyselyn tuloksissa.
Second hand -vaatteiden käyttäjiä pidetään vastuullisina, järkevinä ja ”ihan tavallisina”
Mielikuvat kierrätysvaatteiden ostajista eivät yllätä. Kierrätysvaatteiden ostajia pidetään erityisesti vastuullisina, järkevinä ja ”ihan tavallisina”. Osa vastaajista pitää kierrätysvaatteiden ostajia myös fiksuina kuluttajina. Vain hyvin pieni vähemmistö haluaa erottua second hand -muotia kuluttamalla. Lähes 60 % vastaajista on ”ihan sama”, tietävätkö muut heidän käyttävän kierrätysvaatteita.
Emmyn second hand -vaateiden osastot avautuvat Helsingin Sokokselle 18.3. Naisten ja lasten osasto löytyy toisesta kerroksesta. Miesten kierrätysvaatteet sijaitsevat miesten osastolla neljännessä kerroksessa.
Tutkimuksen second hand -vaatteiden kulutuksesta toteutti SOK:n Markkina- ja asiakasymmärrys & Feelback tutkimuspalvelut. Tutkimus toteutettiin verkkokyselyllä helmikuussa 2024. *n=1227.
Mikä kierrätysaste?
Kierrätysaste kuvaa sitä kuinka suuri osuus toiminnasta syntyvästä jätteestä onnistutaan joko kierrättämään materiaalina tai ohjaamaan uudelleen käyttöön. Tarkoitus on minimoida poltettavaksi menevän jätteen määrä ja polttamisesta syntyvät päästöt. Jätteiden onnistunut lajittelu on kierrätysasteen kannalta kaiken a ja o.
HOK-Elannon tavoitteena oli saavuttaa 80 prosentin kierrätysaste vuoteen 2025 mennessä.
Miten HOK-Elanto edistää kiertotaloutta?
HOK-Elannolla on yli 400 toimipaikkaa. Toimipaikkojen kokonaisjätteen määrää on onnistuttu laskemaan vuodesta 2013 alkaen. Suurimpia jätteen tuottajia ja toisaalta myös kierrättäjiä ovat ruokakaupat, mutta kierrätys on oleellinen osa arkea myös muun muassa ravintolatoimialalla. Merkittävä osa syntyvästä jätteestä on erilaisia pakkausmateriaaleja, kuten pahvia ja erilaisia muoveja.
– Tunnistamme eri toiminnoistamme syntyvistä jätteistä eri materiaaleja ja kehitämme niille ketteriä keräystapoja ja sopivia hyödyntämistapoja. Tällä hetkellä meillä kerätään jätteitä 23 eri nimikkeellä, toteaa HOK-Elannon vastuullisuuspäällikkö Satu Kattilamäki.
Yksi haastavimmista kierrätettävistä materiaaleista on muovi, koska muovilaatuja on useita eikä yksi sama käsittelytapa sovellu kaikille muovilaaduille. Muovin määrää on vähennetty HOK-Elannolla muun muassa siirtymällä kertakäyttöisistä muovipulloista uudelleen täytettäviin täyttöpulloihin siivouksessa. Myös leikkokukkaämpärit ja muoviset makeislaatikot hyödynnetään erilaisten muovituotteiden raaka-aineena.
Yhdessä tavoitteeseen ja sen yli
HOK-Elannon tavoite 80 prosentin kierrätysasteesta saavutettiin kaksi vuotta etuajassa. Tavoitteen saavuttamisessa keskeistä on ollut henkilöstön sitoutuminen tavoitteeseen.
– Materiaalien tehokas kierrättäminen on yksi niistä asioista, mihin ihan jokainen lähes 7000 hokelantolainen voi omassa työssään vaikuttaa. Olen äärimmäisen ylpeä kaikista työkavereistani. Yhdessä tekemisen voima näkyy näin, Kattilamäki iloitsee.
Vastuullinen toiminta on tiimityötä, jossa jokaisen valinnoilla on merkitystä.
– Kyse ei ole vain siitä, että löydämme uusia kierrätettäviä materiaaleja ja vähennämme sekajätteen määrää, vaan myös aidosta sitoutumisesta arjessa vastuullisuustavoitteidemme toteuttamiseksi, Kattilamäki jatkaa.
Maailma ei ole valmis, emmekä mekään
Kaupan ala on kierrätyksen edelläkävijä ja alan keskimääräinen kierrätysaste on
Työ kiertotalouden edistämiseksi ei HOK-Elannolla kuitenkaan pääty tähän. Uutta kierrätystavoitetta suunnitellaan jo. Muun muassa muovilaatujen entistä parempi kierrättäminen on yksi keskeisistä tavoitteista.
Maailma ei ole vielä valmis, mutta muutosta saadaan aikaan, kun otamme yhdessä vastuuta omasta toiminnastamme. Kiitos jokaiselle hokelantolaiselle työstä matkalla kohti kestävää kasvua, luonnonvaroja kunnioittaen.
HOK-Elanto jakaa kymmenen euroa per hokelantolainen eli yhteensä 67 000 euroa Mieli ry:lle nuorten mielenterveystyön edistämiseen. Joululahjoituksen saaja valittiin äänestyksellä noin 6700 henkilöstön jäsenen kesken.
Yhtenä alueensa suurimpana työnantajana HOK-Elanto on suosittu työpaikka nuorten keskuudessa ja se työllistää tälläkin hetkellä jopa 1940 16–24-vuotiasta.
– Nuorten mielenterveys on meille hokelantolaisille keskeinen teema jo työntekijöidemme ikärakenteenkin vuoksi. On hienoa, että henkilöstömme kokee mielenterveyden tärkeäksi ja tahtoo tukea nuorten mielenterveystyötä Suomessa”, toteaa HOK-Elannon toimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen.
Mieli ry tekee työtä nuorten mielenterveyden hyväksi ja toimii yhdessä koulujen, valmentajien ja nuorisotyöntekijöiden kanssa. Järjestö ylläpitää esimerkiksi nuorille suunnattua keskustelupalvelu Sekasin-chattiä, joka auttaa nuoria ratkomaan mieltä painavia ongelmia ja luo toivoa jokaisen elämään.
HOK-Elannon Lahjoituksella autetaan ammattilaisia antamaan nuorille varhaista tukea vaikeissa tilanteissa ja se mahdollistaa esimerkiksi masennuksen, ahdistuksen tai kiusaamisen kanssa kamppailevien nuorten tukemisen.
Hokelantolaiset toimittivat lahjoituksen tiistaina Mieli ry:n toimistolle Helsingin Pasilaan, jossa se otettiin kiitollisena vastaan.
– Erityisesti korona osui lapsiin ja nuoriin, jotka tarvitsevat paljon tukea mielenterveytensä ja tulevaisuuden uskonsa vahvistamiseen. HOK-Elannon lahjoitussummalla voimme vahvistaa nuorten mielenterveyden tukemista tai palkata yhden verkkokriisityöntekijän Sekasin-chattiin noin vuodeksi. Arvostamme suuresti, että HOK-Elannolla ja niin monella suomalaisella on halu vahvistaa nuorten mielenterveyttä, kiittelee Mieli ry:n varainhankintapäällikkö Maria Rahikka.
Lahjoitusta viemään kerättiin joukko hokelantolaisia eri toimialoilta. Mukana oli niin Prismassa, Emotionissa, Alepassa kuin ravintolatoimialalla työskenteleviä.
– Nuorten mielenterveystyön avustaminen on todella tärkeä ja sydäntä lähellä oleva aihe ja olen onnellinen, että sain olla mukana viemässä joululahjoituksen perille tänä vuonna, sanoo ravintolapäällikkönä työskentelevä Matti Ollikainen.
Prisman, Citymarketin ja Jumbon muiden palveluiden asiakkaat voivat marraskuun 8. päivästä alkaen ladata autonsa aiempaa tehokkaammin esimerkiksi kauppareissunsa aikana, kun HOK-Elanto ja Kesko avaavat latauspisteensä kauppakeskuksen P2-pysäköintitasolle.
– Olen iloinen, että voimme tarjota Jumbossa asioiville asiakkaillemme lisää tehokkaita latausasemia, Jumbon kauppakeskusjohtaja Olli Lehtoaro sanoo.
Sähkö- ja hybridiautojen määrä kasvaa Suomessa nopeaan tahtiin ja sähköisen liikenteen osavuosikatsauksen* mukaan noin puolet koko Suomen ladattavista autoista sijaitseekin Uudenmaan alueella. Kehä III on yksi Suomen vilkkaimmista väylistä ja Tuusulanväylä merkittävin yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle sekä toiseksi liikennöidyin sisääntuloväylä Helsinkiin. Kauppakeskus Jumbo sijaitsee näiden kahden tien risteyksessä, joten sinne avautuville ABC-latauksen ja K-latauksen suureteholatauspisteille on runsaasti kysyntää.
– HOK-Elannon ABC-latausverkostoa kasvatetaan voimakkaasti suunnitelmien mukaan, ja nyt avattava kauppakeskus Jumbon suurteholatausasema parantaa sähköautoilevien asiakasomistajien palvelutarjontaa erinomaisella sijainnilla, sanoo HOK-Elannon ABC-asemista vastaava ketjujohtaja Hannu Houni.
– Hanke on K-Lataukselle erittäin tärkeä, sillä panostamme nyt vahvasti etenkin suurlatausverkoston kasvattamiseen isoissa kaupungeissa. Asiakkaamme haluavat ladata autonsa aiempaa nopeammin ja helpommin juuri kauppareissujen yhteydessä, Keskon K-Latauksesta vastaava Iiro Määttänen sanoo.
Jumbosta on jo aiemmin löytynyt sähköautojen peruslatauspisteitä, joita marraskuussa käyttöön otettavat uudet suurteholatauspisteet täydentävät. Uusia suurteholatauspisteitä on yhteensä 24 kappaletta ABC-latauksen ja K-Latauksen latausasemilla. Latausasemien yhteenlaskettu kokonaisteho on peräti 1880 kW.
Kauppakeskus Jumbo:
Osoite: Vantaanportinkatu 3, 01510 Vantaa
Latauspisteet ovat auki ma-su klo 6.00–24.00
Latauspisteet löytyvät Jumbon P2-pysäköintitasolta 8.11.2023 alkaen.
*Lähde: Sähköinen liikenne ry:n tilasto: 2023 Q1 SähköinenLiikenne tilannekatsaus 2023 04 27 jaettava (teknologiateollisuus.fi)
HOK-Elannon ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen yhteistyö asiakkaiden kodintavaroiden kierrättämisen helpottamiseksi saa jatkoa, kun S-marketit Herttoniemi Helsingissä sekä Espoonlahti ja Saunalahti Espoossa saavat omat Boksi-lahjoituspisteensä 18. lokakuuta. Itsepalveluperiaatteella toimiva lahjoituspiste Boksi tarjoaa kätevän tavan lahjoittaa kodin uudelleenkäyttökelpoista tavaraa eteenpäin, vaikka ostosreissun yhteydessä. Viime vuonna Espoon Olarissa toteutetun kierrätyspilotin jälkeen Boksi-lahjoituspisteet ovat saaneet paljon kiitosta ja tyytyväistä palautetta asiakkailta. Konsepti on sittemmin laajentunut myös Helsinkiin Prisma Itäkeskukseen sekä tuoreimpana tulokkaana heinäkuussa Prisma Viikkiin.
– Boksit ovat olleet Prismoissa todella suosittuja ja olen iloinen voidessamme laajentaa vastuullista kierrätystoimintaa myös S-marketeihimme. Tarkoitus on madaltaa ihmisten kynnystä laittaa tarpeeton pientavara kiertoon tuomalla lahjoituspiste arkisen asiointipaikan yhteyteen. Boksien suosiosta kertoo se, että niiden kautta on Prismoissa saatu laadukkaita tavaroita uudelleenkäyttöön keskimäärin 500 kilon edestä joka viikko, kertoo HOK-Elannon vastuullisuuspäällikkö Satu Kattilamäki.
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen operoimat S-marketeihin tulevat Boksit ovat kooltaan Prismojen parkkihalleissa olevia pienempiä ja ne sijoitetaan myymälöiden sisätiloihin kassa-alueen läheisyyteen. Prismoissa sijaitseviin isoihin Bokseihin voi lahjoittaa perinteisten vaatelahjoitusten lisäksi myös kodin muuta käyttötavaraa, kuten astioita, työkaluja, koriste-esineitä, kirjoja ja urheiluvälineitä. S-markettien pieniin Bokseihin voi lahjoittaa vaatteiden ja kodintekstiilien lisäksi muun muassa kirjoja, leluja sekä muuta ei-särkyvää tavaraa.
Prismojen isojen Boksien lokerot on mitoitettu Prisman ja S-marketin verkkokaupan tilauksissa käytettävien pahvilaatikoiden mukaan, jotta verkkokaupan asiakas voi näppärästi pakata kotoa löytyvät tarpeettomat tavarat pahvilaatikkoon ja lahjoittaa ne Boksiin seuraavalla ostosreissulla. Lahjoitukset S-markettien pienempiin Bokseihin voi jättää esimerkiksi kestokasseissa tai tukevissa muovikasseissa.
Tavoitteena ympäristölle paras mahdollinen ratkaisu
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen tavoitteena on, että tavarat saavat kiertää omana itsenään mahdollisimman pitkään.
– Tavaroiden käytössä pitäminen uuden valmistamisen sijaan on merkittävä luonnonvarojen säästäjä. Kolmen Boksin lahjoitustavaramäärä mahdollistaa vuositasolla 1,3 miljoonan kilon luonnonvarasäästön ja vältetyt CO2-päästöt vastaavat ajokilometreinä 35 kertaa maapallon ympäri ajettua matkaa, kertoo palvelupäällikkö Satu Mäkinen Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksesta.
HOK-Elannon ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen yhteisenä tavoitteena on edistää kiertotaloutta auttamalla kuluttajia löytämään kierrätyspalvelut, tehdä niiden käyttö houkuttelevaksi ja helpoksi sekä kannustaa ihmisiä laittamaan tarpeeton tavara uudelleen käyttöön. Kiertotalouden aktiivinen edistäminen on myös osa S-ryhmän vastuullisuusohjelman tavoitetta tehdä Suomesta kaikille entistä parempi paikka elää.
– Haluamme tuoda Boksien avulla kaupunkilaisten kulkureiteille helpon tavan säilyttää hyvät tavarat käytössä sen sijaan, että ne lojuisivat käyttämättöminä ja tilaa viemässä kotona. Vaikka itselle joku tavara on turha, on se jollekulle toiselle arvokas ja tarpeellinen, sanoo Mäkinen.
Boksi-lahjoituspisteet HOK-Elannon myymälöissä
Boksit ovat avoinna parkkihallien ja kauppakeskusten aukioloaikojen mukaisesti.
Prisma Olari, pysäköintihalli, Komeetankatu 2, 02210 Espoo
Prisma Itäkeskus, parkkihalli, P1-taso, Vanhanlinnantie 1, 00900 Helsinki
Prisma Viikki, pysäköintihalli, Viikintori 3, 00790 HelsinkI
S-market Espoonlahti, Höyrylaivantie 18, 02320 Espoo
S-market Saunalahti, Magneettikatu 2, 02230 Espoo
S-market Herttoniemi, Hitsaajankatu 16, 00810 Helsinki
Boksi-lahjoituspisteet – Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy (kierratyskeskus.fi)
Kolmessa HOK-Elannon Prismassa aletaan pilotoida S-marketeista ja Alepoista tuttuja tapoja hedelmä – ja vihanneshävikin minimoimiseksi syyskuun lopulta alkaen. Prisma Keravalla testataan Alepan mallia, kun taas Helsingissä Prisma Malmilla sekä Vantaalla Prisma Jumbossa kokeilussa on S-marketin malli.
– Pilotoimme syyskuun lopulla sitä, millainen toimintamalli hevihävikin minimoiseksi toimii parhaiten Prisman kokoisessa myymälässä. Pilotin jälkeen mietimme, mikä ratkaisu otettaisiin käyttöön kaikkiin Prismoihimme, kertoo HOK-Elannon vastuullisuuspäällikkö Satu Kattilamäki.
Hyvikkihevi on ollut menestys
Toukokuussa käyttöön otetussa Alepoiden Hyvikkihevissä myydään täysin syömäkelpoisia, mutta parhaat hetkensä nähneitä hedelmiä ja vihanneksia alennettuun hintaan euron per kilo. Myymälän henkilökunta kerää Hyvikkihevi-tuotteet erilliseen kalusteeseen, josta asiakkaat voivat poimia niitä yksitellen punnittavaksi. S-marketeissa tuotteet taas pakataan valmiiksi seteiksi laatikoihin asiakkaita varten. Laatikkoon kootaan esimerkiksi hieman kolhiintuneita, mutta vielä käyttökelpoisia hedelmiä ja vihanneksia, jonka asiakas voi ostaa kahden euron yhteishintaan. S-marketeissa on käytössä Hyvikkilaatikot myös leipomotuotteille.
– Hyvikkihevi-käytäntö on loistava tapa välttää täysin syömäkelpoisten hedelmien ja vihannesten päätymistä hävikkiin. Tämän ohella jatkuu näiden tuotteiden lahjoittaminen erilaisille ruoka-aputoimijoille. Täysin syömäkelvottomat hedelmät, vihannekset ja leivät menevät HOK-Elannon myymälöistä hyödynnettäväksi biokaasun tuotannossa, kertoo Kattilamäki.
Viime vuoden aikana hedelmä- ja vihanneslaatikoita myytiin HOK-Elannon S-marketeissa yli 200 000 kappaletta ja Alepoissa on Hyvikkihevi-lanseerauksen jälkeen myyty yksittäisessä myymälässä Hyvikkiheviä keskimäärin viisi kiloa päivää kohden.
Hedelmä- ja vihanneshävikin määrä vaihtelee myymälöittäin sekä sesongin mukaan. HOK-Elannossa hävikin vähentäminen pohjautuu tuotteiden menekin ennustamiseen, oikea-aikaiseen tilaamiseen sekä hyvään suunnitteluun. Vaikka tietojärjestelmät ennustavat kysyntää yhä tarkemmin, on ennakointi toisinaan silti vaikeinta, sillä tuotteiden kypsyys voi vaihdella satokauden ja sääolosuhteiden mukaan. Tuotteiden kypsyysaste taas vaikuttaa kasvisten säilyvyyteen.
– Esimerkiksi kun elokuussa kukkakaalia valmistui poikkeuksellisen paljon samaan aikaan ja se uhkasi mädäntyä pelloille, saimme yhdessä muun S-ryhmän kanssa minimoitua siitä aiheutuneen ruokahävikin määrän myymällä sitä alennettuun hintaan. Hyvikkihevissä idea on sama, mutta vain pienemmässä mittakaavassa, Kattilamäki kuvailee.
Tällä viikolla vietetään Hävikkiviikkoa
Hävikkiviikko on Kuluttajaliiton koordinoima kampanja, jolla halutaan herättää keskustelua ruokahävikistä ja lisätä ruoan arvostusta. Tänä vuonna Hävikkiviikkoa vietetään 11.–17.9.2023.
HOK-Elannolla on kunnianhimoinen tavoite puolittaa hävikkinsä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tilanteeseen verrattuna. Ruokahävikin minimoimiseksi käytössä on ollut jo pitkään monia tehokkaita hävikinvähentämiskeinoja. Hyvikkihevin lisäksi esimerkiksi punalaputetut, 30 %-60 % alennuksella myytävät tuotteet ovat tärkeässä roolissa. S-markettien ja Prismojen ruokatorien tuotteita myydään ilta-aikaan asiakkaille alennettuna aina tilanteen ja tarpeen mukaan. Lisäksi myymälöiden laajentuneet aukioloajat ovat osaltaan vaikuttaneet positiivisesti tuotteiden kiertoon, kun ostostapahtumat levittäytyvät tasaisemmin eri aukiolotunneille. Alennusten ohella myymättä jääneitä elintarvikkeita ohjataan ruoka-apuun. Kaikista HOK-Elannon S-market ja Prisma -ketjun myymälöistä noudetaan syötäväksi kelpaavaa hävikkiä erilaisten ruoka-aputoimijoiden toimesta.
HOK-Elanto on ollut mahdollistamassa muutosta kohti kestävämpää liikkumista jo vuodesta 2012, kun sen ensimmäinen julkinen sähköautojen latausasema avattiin Espoon Nihtisiltaan. HOK-Elannon ja samalla koko S-ryhmän ensimmäinen ABC-latausasema avattiin Helsinkiin Prisma Itäkeskukseen keväällä 2021, jonka jälkeen investointitahti sähköautojen latausverkostoon on ollut voimakasta. Tämän vuoden aikana uudet latausasemat on avattu Vantaalle S-market Porttipuiston sekä Helsinkiin Alepa Fallkullan yhteyteen. Lisäksi Prisma Itäkeskuksen latausasemaa laajennettiin kuudella suurteholatauspisteellä. Vuoden 2023 loppuun mennessä HOK-Elannon toimialueelta löytyy ABC-latausasemia yhteensä 35 toimipaikasta. Jokaisella niistä on käytettävissä useampi latauspiste, jolloin yksittäisten latureiden määrä on noin 300.
Nyt Kauppakeskus Kaaren yhteyteen avautuva suurteholatausasema on 12 latauspisteellään toimialueen suurin. Latausaseman dynaaminen tehonjako mahdollistaa tehokkaimman mahdollisen lataamisen usealle yhtäaikaisesti lataavalle autolle.
ABC-latausasemilla tehtyjen latausten määrä on ennätyksellisessä kasvussa
HOK-Elannon alueen ABC-sähkölatauksen myynti on yli kolminkertaistunut ja lataustapahtumien sekä ABC-latauspisteiltä ladattujen kilowattituntien määrä ovat lähes kolminkertaistuneet vuoden takaiseen verrattuna.
– Sähköautojen määrä kasvaa Uudellamaalla nopeasti ja kysyntä etenkin suurteholatausasemista kasvaa keskeisten sijaintien ja hyvien kulkuyhteyksien varrella. Me haluamme vastata asiakkaidemme tarpeisiin ja mahdollistaa nykyaikaista liikkumista. Nyt avautuvalta Prisma Kaaren ABC-suurteholatausasemalta löytyy 12 pistoketta, jotka jakavat 800 kW lataustehoa. Latauspisteet sijaitsevat kauppakeskuksen parkkihallissa, joten auton saa ladattua kätevästi esimerkiksi kauppareissun aikana, kertoo HOK-Elannon ABC-ketjujohtaja Hannu Houni.
HOK-Elannon ABC-latausasemaverkoston laajentaminen on osa koko S-ryhmän yhteistä hanketta, jonka tavoitteena on rakentaa koko maan kattava sähköautojen latauspisteverkosto ABC-asemien, markettien ja hotellien yhteyteen. ABC-latauksen kasvuvauhti onkin pysynyt ja jatkuu kovana. Miljoonas lataustapahtuma tehtiin toukokuun lopussa 2023. ABC-latausasemia on tällä hetkellä koko Suomessa yhteensä 266 kappaletta, ja niissä on latauspisteitä 1596 autolle.
ABC-lataus Prisma Kaari Helsinki:
Osoite: Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki (kauppakeskuksen parkkihalli)
Avoinna: klo 6–23
ABC-latauksen voi maksaa kätevästi ABC-mobiililla
Prisma Viikin aurinkovoimala on seitsemäs HOK-Elannon toimialueelle rakennettu aurinkovoimala ja on kooltaan koko verkoston ylivoimaisesti suurin. Aurinkovoimalla tuotettu energia hyödynnetään kokonaisuudessaan Prisma-kiinteistössä. Prisman katolla tuotettu aurinkoenergian vuosituotantoarvio on 437 MWh, joka vastaa noin 22 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Määrä kattaa noin 20–25 prosenttia Prisman vuotuisesta sähkönkulutuksesta ja kesällä auringon paahtaessa tuotanto on luonnollisesti huipussaan. Myös muu kiinteistössä käytetty sähkö on päästötöntä.
– On mahtavaa, että voimala saatiin käyttöön kesäksi, kun juuri nyt ruokakaupan sähkönkulutus on suurimmillaan. Tällaisina aurinkoisina kesäkuukausina voidaan merkittävä osa kiinteistön sähköstä saada suoraan sen katolta, kertoo HOK-Elannon vastuullisuuspäällikkö Satu Kattilamäki.
Kyse ei ole lyhytikäisestä investoinnista, sillä ja aurinkovoimalan käyttöiäksi arvioidaan noin 35–40 vuotta. Seuraava aurinkovoimala on HOK-Elannossa rakenteilla Nurmijärvelle S-market Klaukkalan katolle.
– Olemme kartoittaneet toimialueemme kiinteistöt, joihin voimaloita on mahdollista rakentaa ja siten investoinnit aurinkovoimaan jatkuvat myös tulevaisuudessa, Kattilamäki toteaa.
Aurinkovoiman lisäksi HOK-Elanto panostaa suunnitelmallisesti energiatehokkuuteen myymälöissään esimerkiksi hyödyntämällä kylmälaitteiden tuottamaa lauhdelämpöä sekä optimoimalla ja ohjaamalla kiinteistöjärjestelmien tarpeenmukaista käyttöä. Päästöjen vähentäminen on suunnitelmallista ja merkittävimmät toimenpiteet ovat kylmälaitosten kylmäaineen vaihtaminen ympäristöä vähemmän kuormittavaan hiilidioksidiin, kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen sekä päästöttömien energialähteiden hyödyntäminen.
Syys-tammikuun aikana Prisma Olarin Boksi-lahjoituspisteelle on tuotu viikoittain noin 870 kilogrammaa tarpeettomaksi jäänyttä käyttötavaraa. Yhteensä lahjoituksia on vastaanotettu pisteellä jo yli 16 000 kilogramman edestä.
– Lahjoitusten määrä vastaa noin 50 000 vaatetta, 36 000 kirjaa tai 59 000 astiaa, joten voimme olla hyvin tyytyväisiä tähän mennessä saamiimme tuloksiin, kertoo Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen palvelupäällikkö Satu Mäkinen.
Lämpimän vastaanoton saanutta Boksi-lahjoituspisteen pilotointia laajennettiin 15. helmikuuta Helsingin puolelle, kun toinen lahjoituspiste avattiin Prisma Itäkeskuksen ruoan verkkokaupan noutopisteen yhteyteen.
– Itäkeskuksen Prisma valikoitui uudeksi pilotointikohteeksemme, koska myymälän yhteydessä toimii Olarin tapaan aktiivisessa käytössä oleva ekopiste, jossa voi kierrättää kotitalouksissa syntyviä kierrätysmateriaaleja, kuten paperia, lasia, metallia ja kartonkia. Boksin tavoitteena on tehdä käyttökelpoisen tavaran ohjaamisesta uudelleen käyttöön vaivatonta, ja nyt sekin onnistuu helposti kauppareissulla, sanoo HOK-Elannon vastuullisuuspäällikkö Satu Kattilamäki.
Prisman verkkokaupan pahvilaatikot kierrätyksen apuna
Boksiin voi kuka tahansa lahjoittaa käyttämättömiksi jääneitä tavaroita, kuten sisustusesineitä, kirjoja, käsityötarvikkeita tai työkaluja vuorokauden ympäri. Lokerot on mitoitettu Prisman verkkokaupan tilauksissa käytettävien pahvilaatikoiden mukaan, jotta noutotilauksen tehnyt asiakas voi kätevästi pakata kotoa löytyvät tarpeettomat tavarat ostosten mukana tuleviin laatikoihin ja tuoda ne Boksiin seuraavalla ostosreissullaan.
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus huolehtii Boksiin lahjoitettujen tavaroiden asianmukaisesta kierrätyksestä. Ensisijainen tavoite on löytää niille ympäristön kannalta paras ratkaisu: mahdollistaa tavaroiden käyttäminen loppuun sellaisenaan tai hyödyntää ne materiaaleina ja varaosina.