MIELI ry on myöntänyt HOK-Elannolle Hyvän mielen työpaikka® -merkin osoituksena sitoutumisesta henkilöstön mielenterveyden edistämiseen. Merkin saaminen edellyttää, että mielenterveyden edistämistä johdetaan suunnitelmallisesti, työpaikan arkikäytännöt tukevat mielenterveyttä ja työntekijöiden mielenterveyttä pystytään tukemaan erilaisissa elämäntilanteissa.
– Olemme tehneet tietoisen valinnan panostaa ennaltaehkäisyyn ja rakentaa 6 500 -henkisessä organisaatiossamme entistä avoimempaa kulttuuria mielenterveydestä puhumiseen. Hyvän mielen työpaikka® -merkki auttaa meitä tekemään näkyväksi HOK-Elannon tarjoamaa tukea ja haastaa myös koko henkilöstömme puhumaan aiheesta, sanoo HOK-Elannon työhyvinvointipäällikkö Marja Kuusisto.
Viimeisten parin vuoden ajan mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen määrä HOK-Elannossa on lisääntynyt.
– Viime aikoina ihmisten mieliä ovat kuormittaneet maailmanlaajuiset poikkeustilanteet ja siksi koemme, että työnantajana meidän on erityisen tärkeää puhua avoimesti mielen voinnista ja myös toimia sen eteen aktiivisesti, Kuusisto jatkaa.
Organisaatiopsykologi valmentaa ja viestii
HOK-Elanto tarjoaa henkilöstölleen tukea mielen hyvinvointiin muun muassa työterveyden palvelujen kautta. Viime vuonna HOK-Elantoon palkattiin myös oma organisaatiopsykologi Maija Suokas, joka valmentaa ja viestii mielen hyvinvoinnin teemoista ennakoivalla otteella.
– Sairastamiseen liittyen on jo olemassa toimivia prosesseja ja niitä kehitetään jatkuvasti yhteistyössä työterveyden kanssa. Nyt haluamme etsiä keinoja erityisesti ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Keskeistä on myös avoimen keskusteluilmapiirin ja luottamuksen kehittäminen, jotta mielen hyvinvointiin liittyvät asiat saadaan keskusteluun matalalla kynnyksellä.
Lisää eväitä esihenkilöille
Työ palvelualoilla vaatii kykyä sietää kiirettä ja painetta. HOK-Elannon työntekijöistä valtaosa on alle 30-vuotiaita ja on globaali ilmiö, että nuorten ahdistuneisuus on viime vuosina lisääntynyt. Nuoret työntekijät ovat usein ensimmäisessä työpaikassaan, opiskelevat töiden ohella ja asuvat ensimmäistä kertaa omillaan. On luonnollista, että henkinen jaksaminen on ajoittain kovilla.
– Toisaalta nuoret puhuvat mielenterveydestä huomattavasti avoimemmin kuin vanhemmat ikäluokat. Hyvällä viestinnällä sekä erilaisilla valmennuksilla ja esimiestyöllä voidaan kasvattaa jokaisen omaa keinovalikoimaa mielestä huolehtimiseen. Yksi tärkeimmistä tavoista ennaltaehkäistä mielenterveyteen liittyviä poissaoloja on lisätä esihenkilöiden valmiuksia ottaa asiat puheeksi matalalla kynnyksellä, Suokas sanoo.
– Mielen hyvinvoinnista kannattaa puhua. On ihan OK, että mieli ei aina ole hyvä ja siihen voi hakea ja saada apua jo varhaisessa vaiheessa, hän summaa.
