HOK-Elanto on hävikin vähentämisen edelläkävijä

Työ hävikin vähentämiseksi jatkuu. HOK-Elannossa on jo pitkään vähennetty määrätietoisesti jätteeksi päätyvien elintarvikkeiden määrää ja vuodesta 2012 hävikin määrä on pienentynyt 30 prosentilla. Osa hävikkiin kirjatuista tuotteista lahjoitetaan ruoka-apuun, jota hoidetaan yhdessä 80 erilaisen toimijan kanssa. Kaikki elintarvikkeet ja pakkausjätteet lajitellaan huolellisesti hyötykäyttöön. Mottona on ollut: Ei grammaakaan kaatopaikalle!

Jokainen myymättä jäänyt tuote on kaupalle turha ostos. Siksi kaupan taloudellisenakin intressinä on estää kaikki turha hävikki. Tärkeimpiä keinoja eri tuoteryhmien hävikin hillitsemiseksi ovat tilaustoiminnan kehittäminen, menekin ennustettavuuden parantaminen ja toimiva omavalvonta,

joissa kaikissa on otettu isoja askelia eteenpäin viimeisten vuosien aikana. Myymäläremonttien ja -uudistusten yhteydessä on kiinnitetty huomiota hedelmä- ja vihannesosaston kehittämiseen mm. esillepanoratkaisuiden ja säilytysolosuhteiden osalta. Lukuisilla eri toimilla on hävikki pystytty vähentämään tänä päivänä hieman yli prosenttiin!

– Ruokahävikin vähentäminen on konkreettinen ekoteko, joka on hyväksi myös kukkarolle. Kaikilla ruokaketjun portailla on tärkeä tehtävä etsiä uusia ennakkoluulottomia ratkaisuja, jotta vielä syömäkelpoinen ruoka ei päätyisi jätteeksi, toteaa HOK-Elannon laatu- ja ympäristöpäällikkö Satu Kattilamäki.

Ruoka ansaitsee tulla syödyksi

Yhtenä keinona vähentää jätteeksi päätyvän ruoan määrää on jo vuosien ajan ollut myymälöiden
-30 % -hinnanalennuskäytäntö. Kuluvan vuoden helmikuussa otettiin Prismoissa käyttöön aiemmin Alepoissa hyväksi havaittu käytäntö, jossa klo 21 jälkeen illan viimeisinä tunteina asiakas saa punalaputetuista elintarvikkeista kassalla 30 prosentin alennuksen tuplana eli -60 prosenttia. 

Hävikkiin kirjataan ne elintarvikkeet, joita ei voida myydä:

– viimeinen käyttöpäivä on tullut vastaan
– parasta ennen päiväys on tullut vastaan
– tuote ei aistinvaraisesti katsottuna ole enää myyntikuntoinen (mm. kasvikset, joissa ei ole päiväyksiä)
– tuote ei ole myyntikuntoinen tai syötäväksi kelpaava (esim. pakkaus on rikkoutunut niin, että tuote ei vastaa sille asetettuja vaatimuksia )
– tuote ei ole turvallinen (esim. kylmäketju on katkennut tai tuotteessa on puutteelliset pakkausmerkinnät tai tuote on vedetty pois markkinoilta esim. terveysvaaran vuoksi)

Ruoka-apuun päätyvät ne hävikkituotteet, jotka lainsäädännöllisin perustein voidaan luovuttaa. Esimerkiksi kasvikset voivat olla syömäkelpoisia, muttei enää myyntikuntoisia ja silloin ne voi luovuttaa ruoka-apuun. Ne elintarvikkeet, jotka eivät päädy ruoka-apuun ohjataan bioetanolin ja biokaasun tuotantoon.

Lakisääteinen lahjoitus?

Evira laati vuonna 2013 ohjeen ruoka-apua antaville ja välittäville toimijoille sekä toimintaa valvoville kuntien elintarvikevalvontaviranomaisille. Ohje on selkeyttänyt toimintatapoja ja vastuukysymyksiä ruoka-avun luovuttamiseksi. Siinä mm. todetaan, että ruokaa lahjoittavien tahojen lisäksi myös hyväntekeväisyysjärjestöillä ja -yhteisöillä on vastuu luovuttamiensa elintarvikkeiden turvallisuudesta.
– Kun tällä hetkellä keskustellaan siitä, että ruokalahjoituksia pyritään säätämään pakollisiksi lainsäädännöllä, on samalla mietittävä miten jo elinkaarensa päässä oleva ruoka saadaan nopeasti ja turvallisesti perille avun tarvitsijoille, Satu Kattilamäki toteaa.
– Teemme nyt yhteistyötä yli 80 erilaisen toimijan kanssa. Useimmiten kyseessä ovat vapaaehtoisjärjestöt, joilla on hyvin erilaiset resurssit. Jotkut noutavat ruoan pari kertaa viikossa, toiset päivittäin, mutta vain arkisin. Viikonloppuisin ruokaa ei juuri noudeta eikä jaeta ja monilla toiminta keskeytyy kesäaikaan.

Suurin osa poisheittohävikistä (n. 46 %) syntyy kasviksista, joissa myynnin aikana tapahtuu luonnostaan normaalia kypsymistä, kuivumista ja pilaantumista. Kasvisten hävikkiä voidaan vähentää tilaustoiminnan optimoinnin lisäksi omavalvonnan avulla. Kasvikset säilytetään oikeassa lämpötilassa ja myynnistä poistetaan pilaantuneet tuotteet.  Hävikkiin vaikuttaa kaikissa tuotteissa se, miten hyvin menekki on osattu arvioida.

Kotitalouksista eniten hävikkiä

Suomessa heitetään ruokaa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa eli 20–30 kiloa henkeä kohti, josta kaupalla on mahdollisuus vaikuttaa vain tiettyyn osaan. Ylivoimaisesti eniten ruokaa menee hukkaan kotitalouksissa. Ruokahävikin määrät vaihtelevat paljon eri kotitalouksien välillä.

Hyvällä suunnittelulla voidaan vaikuttaa myös kotitalouksien ruokahävikkiin, kun hankinnat mitoitetaan kulutuksen mukaan. Esimerkiksi S-ryhmän Foodie.fi -palvelulla voi tehdä ostoslistan suunnittelusta helpompaa ja hauskempaa sekä parhaimmillaan ympäristöä vähemmän kuormittavaa. Foodie.fi tarjoaa hyvin mitoitettuja reseptejä, jossa napin painalluksella voi siirtää tarvittavat raaka-aineet kerralla ostoslistalle. Ne ainekset, joita kotoa jo löytyy, voi helposti poistaa ostoslistalta.

Foodie.fi toimii pohjana Alepan ja Prisman Kauppakassin tilauksia tehdessä, mutta ohjelmaa voi myös soveltaa tavallisella kauppareissulla, sillä siitä löytyy reaaliaikaisesti S-ryhmän kaikkien ruokakauppojen myymäläkohtaiset valikoimat voimassa olevine hintoineen.

Lisätietoja:

Varatoimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen, HOK-Elannon päivittäis- ja käyttötavarakauppa.
puh. 010 76 60700, veli-matti.liimatainen(at)sok.fi

Laatu- ja ympäristöpäällikkö Satu Kattilamäki, p. 010 76 60651, satu.kattilamaki(at)sok.fi